Aamu
Aamun kirkkaus on niinkuin laulu. Itse taivas lepää järvessä. Liikkumatta, autuaina pilvet uneksivat ilman äärillä. Kaislat välkkyy kastepisaroista, …
Aamun kirkkaus on niinkuin laulu. Itse taivas lepää järvessä. Liikkumatta, autuaina pilvet uneksivat ilman äärillä. Kaislat välkkyy kastepisaroista, …
Keveät pilvet uivat ylitse saaren sen. Nurmella lempeällä nukkuu ihminen. Kaukana pauhaa meri, mahtava, armoton — joka sen …
Sateinen ilta hengitti kylmää kosteuttaan pimeän ikkunan läpi. Kasvot märkää ruutua vasten ajattelin sinua, suuri henki, palava liekki …
Rajuilmassa murtui kerran minun purteni huoleton. Tuhat kauhua koin sinä yönä käsivarsilla aallokon. Mitä rakastin, kaikki, kaikki läpi …
On väsynyt ja harmaa maa. Ja märkää lunta putoaa. Ja yli meren aution soi tuulen laulu lohduton. On …
Illan herkistyessä pilvien värit himmenevät. Hennossa pimeydessä latvat värisevät. Kuun yli liukuu kuulaana savua kultaista. Jumala – palaanko …
Tänä yönä jäätyy järvi. Vesi tuskin liikahtaa. Kuun valkean paisteen alla on kuolemanhiljaa maa. Vain mykässä vartiossa puut …
Tulen kuoleman varjon maasta. Tulen iltaan vaaleaan. Näen mykkänä: vihreä huntu on tullut ja kietonut maan. Ja on …
Kevätillan autuas kirkkaus yli maan, yli aaltojen ui. Kuin pilvien loistoa pitkin liukuu minun purteni päivälaskua kohti. Vesi …
Oi siskoni, vieläkö joskus jäät sitä aikaa muistelemaan, jona kerran yhdessä viivyimme rajalla varjojen maan? Miten parvella pimeän …
Yli kentän likaisen raaka valo lyhtyjen. Värisevää ikkunaa sade kiduttaa. Niinkuin prinssi kietoi hän satuun pääni särkevän. Miksi …
Minä olen noita. Vaviskaa minun edessäni, oi ihmiset. Kun minä nostan lumotun sauvani, tottelee minua kaikki maailmassa. Katsokaa! …
Olen itkenyt lakkaamatta läpi päivän keväisen. Ja minun sydämeni tuska on vuorenkorkuinen. Mutta pieni peipponen lensi minun ikkunani …
Valkea hämärä peittää suvista taivasta. Kukkien lempeä hehku hohtaa nurmella. Hyvä on ihmisen olla sylissä vihreän maan. Nurmelle …
Joku voima on jalkani vienyt läpi seutujen lumottujen. Mitä koskaan ennen en tiennyt, nyt näen sen hämmästyen. Joka …
Ihanat vaaleat pilvet liukuvat taivaalla. Hiljaa ja lumoavasti laulaa ulappa. Aaltojen hyväilyistä hiekka on väsynyt. Tulisit aivan hiljaa, …
Kun on apea syksyilta, kun on sumua kaduilla, olen usein unessa nähnyt sinut, siskoni ruskea. Jo on syttyneet …
Jo pihalta lyhdyn valo on sammunut kokonaan. Ei pemeämpää yötä voi olla päällä maan. Minun seinäni takana yskii …
I Pienet ja kärsivät tähdet katsovat kaupunkiin. Olen niin väsynyt tänään tuskiini hiljaisiin. Kerran, kauan sitten palavaa unta …
Sininen ukkospilvi soutaa metsä taa. Oi miten loistaa kyynelissään ihana vihreä maa! Taivaalta häikäisevästi aurinko hymyilee. Jumalan linnut …
Tulin elokuvista silloin, ja yö oli sateinen. Minä kengät märkinä kuljin yli kadun sumuisen. Sinä sateisena yönä tuli …
Kevät on, on syntymis-aika. Syvällä maassa tuhat siementä sykkii voimaa uhmaavaa. Mikä nälkä ja pakko vankilan seinän murtaa? …
Sininen, rannaton ilta kevään varhaisen. Aavoilta kohoilevilta tuulee kylmeten. Etäällä ulapalla laivat jyskyttää. Ritisten jalkojen alla särkyy hauras …
Sade hiljaa ja herkeämättä yli mäntyjen lankeaa. On ilta. Ja jälleen tummuu tämä köyhä ja harmaa maa. Ja …
Oi loistoa syksyn metsän! Oi kirkasta voimaa sen! Ylt’ympäri ruskeat rungot läpi havujen vihreyden, märät, kiiltävät lehdet mullassa …
Tuskan ahjossa kerran suli sydämeni kova ja hiljainen. Sitä liekit söi, sen puhdisti tuli, ja itse kuolema takoi …
Olen maannut koko yön kuunnellen sateen valitusta ja autojen levotonta kohinaa. Lukemattomina öinä olen vielä makaava näin, humiseva …
Veturi vihelsi sävelen riemukkaan. Rajalta Liettuan puolelle Saksanmaan! Likainen asema liukui taaksepäin. Nääntyvät pellot pakeni silmistäin. Veturi tuprutti …
Hän tuskin nosti päätään kumaraa. Vain hapuileva katse liukui meissä, kun vavisten ja silmät kyyneleissä me ylistimme häntä, …
Olen väkevä kukka, itänyt kuumassa maassa. Imin mullasta voimaa unessa autuaassa, minun teräni hehkuen kohosi aurinkoon. Niin tuli …
Tasangon tummuessa tuoksuvat akaasiat. Valmujen punaiset liekit hiljaa sammuvat. Sinä olet vieras ja tumma. Tämä satu on isies …