Kovinta
Kovinta ei särkemäsi sana, kipeintä ei kuolo hellyytes. Mutta polttavana ongelmana painaa yhä paha teko hyvän sydämes. Kivussa ei ollut
Kovinta ei särkemäsi sana, kipeintä ei kuolo hellyytes. Mutta polttavana ongelmana painaa yhä paha teko hyvän sydämes. Kivussa ei ollut
Tuuvitti emo minua, Vaapotteli vanhempani, Tuuvitteli turviksensa, Varoiksensa vaapotteli. Hyv’ oli minun eleä, Hyvän vanhemman varassa; Oisi mulla onni ollut,
Te janoavat, tulkaa tykö vetten. Oi Vapahtaja, aavistinko, etten ma nääntyis, kun mua teitä kohtalon vei kätes heltymätön, armoton. Tään