Ah, anteeks anna
(Anna Haavan mukaan) Ah, anteeks anna, että rakastan. En tohdi pyytää mitään enempää. Mun ainoaksi osakseni jää se …
Aika
Aika on aluton ja loputon. Se yhdistää kaksi ajattomuutta. Se on portti kahden pimeyden välillä. Se on päätön …
Eräs analyysi
(Entinen kemisti pitää hourujenhuoneella tavanomaista luentoaan.) Hyvät kuulijat, nähkääs, pullo tää… —sen vietävät, kieltänne hillitkää!— niin, kemistikuningas Salomon …
Finaali
Lieneekö lauluni laatu luontunut mielesi mukaan. Joskus ei oikkuja polttavan pääni ymmärrä kukaan. Elämän keskellä kerran kaunista untani …
Futuristinen ilta-aaria
Kuulitko, veliseni, kuinka kukko kiekui kolmannen ehtoorukouksensa? Etkö huomannut, kuinka ensimmäinen yöllinen unelma vast’ikään istahti tuuliviirin harjalle tekemään …
Hellettä
Rappusilla vanhan tavan mukaan silmäpuoli Musti loikomassa. Pihaportin pylväspuulla kukko kiekumassa, kaulaa oikomassa. Seinän puna niinkuin liekki paistaa …
Ihmisaivoituksen tiet
(Eräälle haihattelijalle.) Salamyhkäiset, syvästi ihmeelliset ovat ihmisaivoituksen tiet. Katsokaas, miten uljaana se syöksyi tyhjimpään tyhjyyteen pyydystämään hyttysiä kunnianhimo-mammuttinsa …
Illan kanssa kahden kesken
Kanervaista tietä pitkin illan kanssa kahdenkesken. Kuinka tänne uskalsitkin? Tosiaankin: vaarallista illan kanssa kahdenkesken jäädä kanervien tuoksuun… Juovut. …
Kaipaus
Tän’ iltana ken mulle soittelis, kun aurinko on painumassa mereen. Ah, aavain rauhan sanomattoman ken sävelissä valais kuumaan …
Kehtolaulu
Tuuti, tuuti pulmustain, tuuti häkkilintustain… —Maailma on häkki, Ettet syntynyt sä vaan siihen siipes taittamaan, maammon västäräkki. Tuuti, …
Kello
Ihmiset elävät tiukasti tuntien rajoissa. Syövät ja nukkuvat kellonsa komennon mukaan. Tekevät työtä määrätunnit. Tuntien tahtiin ilonsa elävät. …
Keskikesällä
Tähän on ihana oikaista. Kallion kämmenelle. Alastomana. Uimasta päästyä juuri. Otsalla vielä märkien hiusten liuta. Tässä on kesä. …
Kevät
Tänään syntyi kevät. Meri suuteli rantansa jäättömiksi. Lokit ovat siipensä pesseet kaukaisten karien keskellä. Taivaan telttakatto oli vielä …
Kumpi
Sinäkö elät vai elänkö minä: toinen meistä nyt kuollut on. Sullako onni vai lieneekö mulla: toinen meistä on …
Käsi
Miten pelkään tuota kättä! On se tehnyt työtä monta kunnotonta, tunnotonta. Hyvät jätti tekemättä. Sorti, kun sen auttaa …
Laulu kesäillassa
Maa viileydellä ja tuoksulla siunataan. Ahoaukeilla suolaheinästä punervilla on vaientunut siritys heinäsirkkain. Joku paimen jossakin kutsuu karjojaan ja …
Midas-sydän
Oon nälänkuoloon vihkinyt sun monin kyynelein. Sait, pyysit liioin. Siksi nyt oot köyhä, sydämein. Jo ajast’ aikaan toivoton …
Mikä milloinkin
Simasuu, hymyhuuli— miten milloinkin. Mut huulilla vilppi yhä silloinkin, meilt’ ihminen toinen kun tuomion kuuli. Hyve, kunnia myötiin— …
Muistikirjaan
Kuin lehti, jota tuuli lennättää, niin kalpeaks ja kuihtuvaksi jää jok’ainut sana, kirjoitettu tähän. Ja sill’ on sulle …
Narri
Tän maisen matkani päässä minä naamarin riisun näin. Sen sinkoan matkani päässä nyt lauman naamoja päin. Nyt tullut …
Neljäs ulottuvuus
Ken kaipauksen sydämeensä joi, hän tekemättömätkin tehdä voi. Niin etäällä ei voisi milloinkaan kaks ikuisuutta olla toisistaan, ma …
Niin moni heistä
Niin moni heistä, jotka milloinkaan ei kärsimystä tulleet tuntemaan; niin moni heistä vaikertaen kulki. Mut moni heistä, joilla …
Nuoremmalleni
Niin tulvehtii veri suonissas kuin mahla maan kevätaikaan puussa, ja päivä päivältä sielustas kuvat nousee kuin kukat toukokuussa. …
Nuori Hjalmar
Ääriä käyn kotirantain, kaipaus sydäntä syö. Valkeiden kuohujen kutsuja kantain aallot paasihin lyö. Jos kotivuorelle nousen, ah, miten …
Onni
Se tulee niinkuin kuiskaus, joka sähkönä värähtää jäsenestä jäseneen. Se on kohta niinkuin huikaisevan kirkas sävel, joka polttavana …
Peikon lahja
Sun leikkejäsi katselen— ja nielen kyyneleni. Oi tietäisitpä, lapsonen, mun suuren köyhyyteni. Näin lasna laumat peikkojen mun hiipi …
Pieni sana
Ken mulle lausuikaan sanan pienen sen. En muuta kuullut, muuta en muistaa voi. Mut niinkuin vinha tuulenpyörre kauas …
Prologi
Aavistuksien linnut lentää sielussa levottomasti. Jaksatko purtesi perille soutaa elämän sieluun asti? Sydämen tulinen rauta on tuotu elämän …
Puistosta
Vanha, pikkuruinen mummo kävelyllä suuren, mustan rotukoiran myötä. Varmaan vanhan vaivalloinen kulku tuntui nuoremmasta liian verkkaiselta, tai lie …
Pääsiäisyö
Tuhat yötä jo nöyrin sydämin Sinun merkkiäs vuotimme, Ylhäisin. Suur ollut on mielemme ahdistus. Monet kerrat voitti jo …
Resignaatio
Yö, päivä, illan ruskotus, aamun koitto, hymy aavain tyynten ja korska myrskysää— se kaikki on yhtä sulle. Ei …
Rikas Latsareus
Pois heitä kerjäläisen ryysyt yltäs ja vartes verhoo kultaan, purppuraan. Ei koiran pariss’ oven ulkopuolla nyt enää paikkas …
Ruusujen alla juhannuksena…
Sanoisit minulle, onnellinen, sattuiko sinulle jossakin, joskus tuokio onnen täydellisen. Niin ei koskaan sattunut minulle. Nytkin tosin ruusujen …
Sotatieltä
1. Uimanäytös Taas joukkueemme Suoju-virran luona on vahdiss’ ollut monta tovia. Juur kupposista suuhun siirtyi muona ja haastain …
Sydämet
Vaikenevat sydämet turhan melun tähden. Mies miestä vastaan saaliin nähden. Jäätyvät sydämet lämpöä vailla. Kuka voi hehkua auringon …
Syyshuokaus
Jo aikoja lähteneet ovat kurkien aurat. Maan pohjoisen jätti jo suvi kuin kurkien aurat. Ah! lyijynharmaina taivasta pilvet …
Tuskan yö
Minä valvon illasta aamuun. Hetket kulkivat verkkaan ohitseni niinkuin mustakauhtanaiset kulkueet. Saattoivatko ne hautaan jotakuta?— Pimeys oli äänetön …
Tuuli ja tähkä
Imit mullasta voimaa, vain pienin hiukoin. Sait hellettä paljon ja vettä niukoin. Karu kasvupaikkas kiven syrjässä mätäs. Koet …
Vanha mylly
Ajanharmain, sammaltunein seinin vasten iltataivaan ruskotusta seisot rantatörmälläsi horsmankukkaisella. Siipitynkäs tuuliin kurkoitat niinkuin käsivarret rukoukseen ojetut. Piennarpolkus on …
Vuoren vanhus
Sammalvuoteelle majani nurkkaan, aamun rientäessä rinnettä alas, minä jään kuuntelemaan pakenevaa hiljaisuutta, jolla on kätköissään kaikkien salaisuuksien avain. …
Yksin
Käyn yksin. Eelläkö muista? Vai jälemmäksikö jäin? En tiedä. On kauan siitä, kun ihmisen toisen näin. Ehk’en minä …