Aamu alpeilla
Muistatko aamut korkeimmat ylhäällä alppitiellä! Jumalan pilvet hipovat ihmiskattoja siellä. Sumuun syöksyvät harjanteet, kuiluun seinämät vaipuu, kuusien tukkaan …
Muistatko aamut korkeimmat ylhäällä alppitiellä! Jumalan pilvet hipovat ihmiskattoja siellä. Sumuun syöksyvät harjanteet, kuiluun seinämät vaipuu, kuusien tukkaan …
On liian kirkas tämä aamu mainen, kun aallon alta taivas hymyää, ja järven pilviloiste jumalainen kuin onnen kipu …
Aamu nousee. Varjot kalpenee. Hämyn halki valo vapisee. Aamu nousee. Usvin haihtuvin vaipuu öistä pisin, hirmuisin. Yli kuilun …
Oi Uupunut! Sun luokses kalmistoon me käymme sydämellä polttavalla, niin suuren rakkauden painon alla, sen että tunnet untes …
Yli Balatonin pinnan hellät pilvet rintarinnan pysähtyneet on. Vuorten viivaan asti vienoon verhonnut on valoon hienoon taivas aallokon. …
Janoten katsot metsän ihanuutta, suloa joka ruohon kasteisen, jokaisen lehden läpikuultavuutta, kun valo leppiin paistaa kultainen. Se kaikki …
Niin kuulumattomin ja hennoin siivin on onni sydämeeni lentänyt, niin että kipu, jota pakoon hiivin, vain sana vailla …
Tulisina ruusut etelässä heleässä palmunvartta kiertää karheaa. Mutta sydämeni levon saa yksin koivuholvin armaan alla. Valoisalla hymyllään se …
On pyhäaamu hiljaisin ja kirkkain. Vain linnunlaulu, pääsiäistä virkkain, soi puissa hautuumaan. Punertuu yli teiden oksaholvi sai levon …
Aalloista pilvet kohoo helein hartioin. Ihanat aurinkohahmot pohjalla nähdä voin. Vedessä laahaa vielä siipi kuulakkaan. Astuen hellään sineen, …
Enää pisaroivat pihakoivut vaan. Sade sormin hienoin väritti jo maan. Katso, lammikkoina polku hymyää. Mutta väkevämmin multa vihertää, …
Suunnaton kuu aavoilta heijastuu. Siinnossa pettävän kevään se kultana väikkyy. Siintäen läikkyy aaltoja rantaan ja taivaan himmeys hento …
Taas illan hämyssä tummuu maa. Tätä hetkeä rakastin vuosien ajan. Polut päivän peittyvät, aukeaa tie hämärä toiselle puolen …
Autuas tähti matkallaan hymyy huoneeni ikkunaan. Suloista päivän himmeydestä sydän on taivaan välkkeessä pestä. Sentään ma rukoilen tähtiä: …
Omistettu äitini isälle Reki ajaa halki kylien. Lähestymme lakkaamatta itää. Outo pelko lumoissa sua pitää. Mitä mietit, katse …
Ihana on Italian ilta. Samettisin varjoin korkeimmilta vuorilta se tuoksuhunnussaan hiipii viilenevään puutarhaan. Kylä nukkuu alla aran pilven. …
Sydänyöllä esiin kohonneilla Karpaateilla unestani heräsin. Valtavin muodoin pimeässä väkevässä aaltoili ja nousi villi maa. Rajumpaa vuorten tylyyttä …
Alas luolaansa maahinen keijusen vei. — Ei, ei, tämä itki, välkkyen tukka, olen kuunsädemetsien kaunein kukka! Mut maahinen …
Käy taivas pilveen. Vielä hohtaa maa, mut koleammin tuuli puhaltaa, ja nuori koivu hiuksin nurinkääntynein on harmaa, vihainen. …
Sa armas tähti, joka lohduttain poveeni paistoit talven iltaa monta, kun tuudittelin tuskaa loputonta, mi samaa öistä rataa …
Oville taivaan aukee huima tie, vuossadoin pystytetty, ihmispolvin. Sen kaaret kaarten päältä ylös vie, ja tähdet sinkoo tähtiparviin …
Oi tuskaa kukkasen hennon, joka kylmään multaan jää, kun hurmassa häilyvän lennon pois perhonen häviää. Sen juuret on …
Nyt riemulauluansa ihaninta livertaa linnut, onnenkiihkeää, ja lakkaamatta kukkuu kultarinta, niin ettei metsä henno hengähtää. Ma, joka päivän …
On tullut aamu, jota odotin. Syyspäivä paistaa sätein kultaisin, ja helenevä, harveneva puisto taas sydämeeni koskee niinkuin muisto …
Oi sulje silmäs! Läpi huoneen armaan soi sävel, jota ei voi unhoittaa. Se halki lapsuutemme aaltoaa. Alati tajunnassa …
Espanjalaisen aiheen mukaan Oli julistus Juudean kuninkaan yli seutujen käynyt aikana tuona. Kotiliedet se murskasi kulkeissaan, sadat äidit …
Oi kuulautta näiden kevätöiden, kun kaikki taivaan valo ikävöiden maan päällä viipyy, hennomatta pois, kun heleimmillään hymyy kevään …
Te janoavat, tulkaa tykö vetten. Oi Vapahtaja, aavistinko, etten ma nääntyis, kun mua teitä kohtalon vei kätes heltymätön, …
Kuin tuoksu kukkain, joit’ ei enää nää, sun myöhät sanas sydämeeni jää. Ken tiennyt ois: kun liian helein …
Lumossa puutarhan ma hiljaa kuljin. Jo uinui untaan rivit kukkien. Kuin kivun tunsin niitä leikaten, mut syliini ne …
On taivas himmentynyt hentoon sineen, ja sinenevät varjot hankien, mut vielä hohtaa katu luminen heleine lyhtyineen ja unelmineen. …
Sun silmiäsi tänään katselen, sa, jonka hymyilystä löysin kevään, ja vierellämme iltaan syvenevään käy vanhan tuskan varjo suloinen, …
Kun sinivuokot untuvaisin lehdin sulavan hangen alta nosti pään, ma kultaperhon tiellä nähdä ehdin, ja päivä paistoi siipeen …
Sakeni silmissäni taivaan sini. Mua tuska painoi kauhein käpälin. Kuin peto läähätti se kasvoihini. Mua ollut ei, ja …
Taas loistavina pilvet kulkuaan käy yli ruskean ja kirkkaan maan, ja mullan hohde sinipunainen jää sydämeeni, mua sokaisten. …
Talvi-ilta yli maan pimeänä makaa. Huokauksen tullessaan tuo se rajan takaa. Kunpa vahva rukous kantais yli muurin, sinne, …
Aamun sade rankka laakson kastanut on. Hohtaen sumu sankka verhosi vuoriston. Seestyi huikaistuna Etelän taivas nyt. Peltojen kullanpuna …
Sade pilviä himmentää ja metsien sinen, mutta väreille mullan se kostean loisteen luo. Ja pisarat kimmeltävät, ja ihmeellinen …
Sireenimaassa tuuli viivähtää ja tienoon täyttää tuoksunkylläisyydellään, kun sinipunan hohtoon liian hellään ihanat tertut värähdellen jää. Pois käännyn, …
Sun sylissäsi usein kuuntelin syvintä rauhaa, joka virtas minuun. Mut yhtä usein, vangittuna sinuun sinussa siipiäni räpytin. Ei …
Yö yöltä rannan kaislat kellastuvat nyt kullanvihervinä hehkuen. Mut yli järven lasin sinisen yhäti lumensulka-pilvet uivat. Syys leppäin …
Oi katso, sireenit on puhjenneet! Nyt hymyy joka pensas lumottuna, ne verhoo herkkä, armas sinipuna, ja kimaltelee kasteen …
Jo luumupuiden oksat värittää hedelmän punertuvan hehku vieno, ja yli nurmettuneen mullan jää omenan tuoksu iloinen ja hieno. …
Enää säveliin ei herää aamuin. Sumuhaamuin syyskuun koivut nytkin vihertää. Pettävää lukinseittihärmää silmä kohtaa, missä ruoho kylmin helmin …
Niin kylmä tuuli nousi ulapalta ja rankka sadekuuro kastoi maan. Nyt kadut siintää lammikoiden alta, ja nurmi väikkyy …
Minut yllätti tuska, se päälleni karkaa, käsivarret sen ruhjovat povea arkaa, sydän kuolee, se murtuu, ei kestä se, …
Maan yli pimeän ja hiljaisen säteili tähtitaivas ikuinen. Sen tajusimme silmin suurtuvin. Ja ahdistettu sydän kummankin yleni, kohtalonsa …
Hetken kesti myrsky etelässä. Hämärässä sinertyen vuoret tummuivat. Ihanat varjot kastunutta maata hiipi. Pilven siipi suunnaton ja kylmä …
Pois ajoi ukkonen, ja auringossa taas kultaisina pellot leviää, kun synkin värein vielä aallokossa tiet myrskyn ajelemat hyrskyää. …
Yön unettoman onni aineeton vie minut Välimeren aamuun vienoon. Satuinen sini vaalennut jo on, ja tähdet sammuu ohimoilta …
Vuoritiellä vanhan Unkarin kiersi viini, soitto tulisin. Alla akaasiain kaipuutaan mustalainen itki viulullaan. Pian löysi tuskan sävelen nuori …