”Kyltyyri”
Helsingin murteella ”Kyltyyri! Kyltyyri! Kyltyyri!” Tuo huuto on Suomessa syyri, Mut mikä se on se kyltyyri? Kas, siinäpä …
Helsingin murteella ”Kyltyyri! Kyltyyri! Kyltyyri!” Tuo huuto on Suomessa syyri, Mut mikä se on se kyltyyri? Kas, siinäpä …
En enää pelkää. Yö on haihtunut, ei mua enää hullun houreet vaivaa, on murhe mulla työksi vaihtunut, nään …
Niin on ihmis-ajatus kuin savupatsas ikään: kun se lähtee nousemaan niin ei sitä estä mikään. Tuulet sitä kuljettaa …
Ystäväni yksin lähti, jäin kuin kylmä taivon tähti katsomahan kulkuansa, muistamahan murhettansa. Eikö palausta konsa? Ei, on tullut …
Muistan maan ma pohjolassa, miss’ on kaikki nurinkurin, siellä leikin, lauloin lassa, siellä miesnä kärsin, surin. Nauroin joskus …
Pienoinen kapakka Charlotten-kadulla! Et ole pienin sa mun muistoini kirjassa. Niin monta iltaa näin sen peilissä ystävätäin. Hän …
Nuor’ on maani, nuor’ oon itse myöskin, varhain alkoi aamu kummallekin, näimme vuorten päällä päivän-nousun, nousimme ja kohti …
In ecclesiam! Sotaa etsineet me emme, rauhan tähden taistelemme, kas, kuin ratkee rautapaidat, katkee hengen kahleet, aidat. Aika …
Tuijotin yöhön sankeaan. Näin minä lumisen kirkkomaan, ristejä silmänkantaman päähän. Oli kuin sieluni käynyt ois jäähän – hirmuinen …
(Motto: ”Auch ich bin in Arkadia geboren.”) Hän ensin oli pikkuinen teatterihiiri, sitten hän maaseudun maanteitä kiiri. Näytti …
Ikävöi, ihminen, kaipaa kauneinta muiston ja toiveen, päiviä lapsuuden, aikoja armaita hempeän hoiveen, isää ja äitiä, veljiä, siskoja …
– Ildiko, Ildiko, Burgundin ilves, miksi sa murhasit mun? – Attila, Attila, ah älä kuole, kuolleista herätän sun! …
(Eräs katkelma ”Simo Hurtta”-sikermästä) Istui Irja yksin koissa, kuuli sanat kauhun, turman, istui impi unelmoissa, itki, tunsi hurjan …
1. Oli aika, kun suuria aioin, maat taivaiksi unelmoin. Nyt istun ma yksin, yksin, näin päiviä viettää voin. …
Näin ma kerran silmät synnilliset, silmät suuret, tummat, tulta-lyövät, jotka vaati kaikki tai ei mitään; niiden vierell’ loisti …
(Uudenkirkon ja Kivennavan asukkaille omistettu.) Karjalan kannas on vartiopaikka, Karjalan kannas on kaunein paikka seisoa, kaatua, suuttua, surra, …
Kevät kirkkahin, mitä virkkaisin, jos armahain tulis vastahain? ”Älä muuta kuin sula silmin, suin, kuole riutuen kera hankien!” …
Kysytään kerran, kuinka en sortunut silloin, kun olin kurja, pelkäsin itseäni illoin, kun koko maailma vastassa seisoi kuin …
Kantaatti Kaupunki nukkuu, paukkaa pakkasen harmaja henki Yön äänet hukkuu, turtuvat tuskat jo ihmisienki. Kuu kumma valvoo, leimuavat …
(Motto: ”Land skall med lag byggas.”) Maa on meillä rakennettu kilvan kieltolailla, siit’ on murhe musta, kun se …
Sinä olet lammas ja vuohipukki minä, ja ikuisella tuomiolla onnellinen sinä. Sinulla on sympatiat, puolueet ja perheet, minulla …
I Tuikkii tähdet pääni päällä: ilta lie vai aamu täällä? Kulkee mailla kukkalemut: syksyn lie vai kevään kemut? …
Kuulkaa, kuinka kirkon kellot kaikuu kautta maiden merten: pou pau, pou pau! Kuunteli sitä hän lasna kodin köyhän …
Orjat, kytketyt yhteen, loukatut sydämehen saakka, ranteissa rautaiset kahleet, harteilla hallava taakka! Emme me yhtyä voi, emme myös …
Maamies, mahti Suomenmaan, taas sun voimas tarvitaan, Suomessa on suuri hätä, kysytähän kyntäjätä. Suloinen on Suomenmaa, laulun maaksi …
Hymni (Esitetty ensi kerran Yliopiston Kalevalajuhlassa 28.2.1910) Vapaa syntyi Suomen kansa, muistaa vanhaa vapauttaan, lauluissansa korven kansa valtas …
Maria! Miks suutelet mua, mun haaveeni haltiatar? Ma vaan olen kreivi von Fersen, sa Ranskan valtiatar. Sun polkusi …
Marjatan tähdet, maailman tähdet, tähdet tietäjienki, paistavat yhä, yö kun on pyhä, hiljainen ihmisen henki, tuikkivat tupiin, kylmiin …
Putosivat puista lehdet, pilvilöistä sateet, ei pudonnut tuskan taakka minun mielestäni. Muutti linnut maille muille, meni armas nainen, …
Minkä taisin, poika parka, ja tyttö, mitäpä taisit tulelle tulisen silmän, Luojan suuren syttämälle? En minä sinua syytä …
Ne sanoi liioin sun laulavan ja ett’ olet alaston liian ja että sun ei sovi lempiä mua lemmellä …
Niin sinua katsoin, neiti, kuin lapsi lelua uutta, niin sinua kuulin, neiti, kuin korpi kevätkäkeä, kunnahalta kukkuvata. Kukuit …
Yksinpuhelu Oi, miks en syntynyt ma ennemmin, kun Hellas vielä oli urhoin tanner, oi, miks en nähnyt miekkain …
Sinäkö sanelet yöstä, sinä, auringon sikiö, laulaja laveasuinen, kantama Kalevan kansan? Mitä tiedät yöstä sinä, joka et tuntenut …
Tuo tulleeko päivä mullekin kuin monelle muulle on tullut, että elämä jonkin on arvoinen, jota säästää ja säälii …
Minä nään, miten isäsi muisto sun sielussas himmenee, miten itsekin himmenen siellä ajan vierressä vitkalleen; sama kohtalo sunkin …
Kun sa naurat, nauraa sydämeni, kun sa itket, hyytyy hurmeheni, tunnen tuskaa, avutonta aivan, kun en arvaa aina …
Legenda Pyhä Martti, mahtava piispa, yli ratsasti Ranskanmaan, jalo alla jalkova orhi, kaks knaappia seurassaan. Tuli ryöväri vastahan …
Rakastettu, armastettu ijankaikkisesti! Kuinka kuolis lempeni, mi nyt jo kaikki kesti? Saat sa olla armoton ja saat sa …
(Aino Acktelle omistettu) Salome, sa hurmasit meidät sotakirkkailla soinnuillas. Salome, sa surmasit meidät punahuulillas, hunnuillas; kun kauneus, luonto …
(Eteläsuomalaiselle Osakunnalle omistettu) Uusmaan urhot, jäämit jäykät, lapset raisun rannikon! Maassa meill’ on juuret vankat, tahto taivahalta. Oisko …
(Juhlaruno nuorsuomalaisille sanomalehtipäiville 13.11.1910) Maa, jota myrskyt ja ukkonen lyövät, jota omat koirat ja vierahat syövät, kansa, sa …
Voima mahtava, voima ankara, ken olet sa, oletko Jumala? Tulen tunnen ma kyllä. Hän veljeni on. Tuli sieluni …
Tarhapöllö se oksallansa oli niin viisas, viisas, koska hän ei puhunut mitään: Suomessa sekin jo piisas! Tarhapöllö se …
”Lähemmä, Jumala, sua!” ”Lähemmä, Jumala, sua!” Uppoo linnamme uiva. Maailma hukkuu, katoo kaikki jo kuiva. ”Lähemmä, Jumala, sua!” …
Lensi aattehet aroilla niinkuin raisut villiratsut – en niitä tavannut kiinni. Keinuivat kuvien sarjat Intian ikilehoissa, virran vienon …
Turha sun mulle on kaunaa kantaa, retkeni rientää jo taivahan rantaa, kohta, kohta sen taaksi haihtuva on elon …
Kuljen, kuljen kummallista tietä tähtitarhan, sadan saanut surman suitse, haavehen ja harhan. Täällä eivät piikit pistä, polta haavat …
Ystävät, ystävät, ette te saavuta mua, ain olen siellä, mistä ei etsitä, ain olen täällä, mistä on mentävä, …
Hapses jo harmeni, vanha Täti, etkö jo levätä voisi? – ”Hoitelen lapsia siskovainaan, leponi hyödytön oisi.” Selkäsi köyrtyy, …
Pikakuva Lentävi vanteet ristin rastin, ilmassa leikki ja laulu soi, kuuluvi pajatus kylihin asti, ihmiset kylissä aprikoi: rovastilla …
Vapaata miestä vangita ei voida väkivallalla, ei kalvalla, ei kahleilla, ei mahtisanalla; kun kaikki maahan kukistuu, hän seisoo …
(Viipurilaiselle osakunnalle omistettu) Minkä liitti luonnon Luoja, ei sitä ihminen erota. Yks on maa ja yks on kansa, …
Salamat välähtelevät yössä mieleni pimeän, sinkoovat siniset liekit tuskieni tuntureilla. Näen hengen huimat kuilut, kuulen laulut Tuonen lasten; …