Atalantta
Päiviltä jo kauvas poiesvierineiltä onpi kertoelma Atalantasta. Seisoo linna alppein rintehellä, korkeal Helvetiassa vuorisessa. Kenen onpi linna ja …
Päiviltä jo kauvas poiesvierineiltä onpi kertoelma Atalantasta. Seisoo linna alppein rintehellä, korkeal Helvetiassa vuorisessa. Kenen onpi linna ja …
(näytelmästä ”Nummisuutarit”, 1864) Häätoimis kaik’ hyörii ja pyörii, mut murheissa neitonen käy; hän itkee kotoo jättääksens mut vartoo …
(näytelmästä ”Karkurit”, 1866) Äitiinsä etsei lapsi, itkien kauvan hän etsei, tok’ viimein hän nähdä saa sen liehuvan liinan …
Kasvoi uros urhee Kaimalassa, Tuomo, emäntänsä heimolainen; teki työtä, uhmaili kuin peikko; millon peltoa hän pöllytteli väsymättä, millon …
Unta ihmeellistä uneksuin mä kerran syksy-yönä; taivahalla paistoi kuu alasvuodattaen metsihin ja maahan koljon valon. Riutumuksen kelmee yö, …
Asui miesi, kasken lanko, ilosella aholla; ilon saattoi viertovanko ja tytär, kukkanen kaunis. Antoi luonto neitoselle äänen lahjan …
(näytelmästä ”Olviretki”, 1866) Terve, ruskee ohranneste, terve, jumal kultasuu! Sua ain tahdon kunnioittaa kumartuen tomuhuun, sulle annan sydämmeni, …
Katso linna tuol, valkasema juhlavalkeitten, lähtöjuhla soman tyttären. Luostarin immeks ristiin ja kaapuun hän jo tuomittu on; isän …
(albumista “Mansikoita & mustikoita” 2. vihko, 1860) Tapauksen tahdon kertoo, vaik’ei juuri ihmeellisen, mutta lempeän ja hellän: Äiti, …
Tyyni oli yö ja pilvetön ja kuuton yöseen taivas. Ulos läksin minä käymään; arveskelin, mihin tieni tarkoittaisin, itään, …
Jylhä kuusisalo kaskeksi on kaattu pohjarintehellä Kontiolan vuoren, jossa, ennen lankeemista talven lumen, moni kirves läimähteli päivää monta …
(romaanista ”Seitsemän veljestä”, 1870) Makeasti oravainen makaa sammalhuoneessansa; sinnepä ei Hallin hammas eikä metsämiehen ansa ehtineet milloinkaan. Kammiostaan …
(runon ”Suomenmaa” toisinto) On pohjoisessa kaunis maa tuo metsän kohdussa. Siel talven kuuset lumiset sen tuntureilla humisee, kuin …
(romaanista “Seitsemän veljestä”, 1870) Mitä minä huolin, veitikka nuori, jolla on rinta kuin Tunturi-vuori? Frallaralla rallaralla rallarallalaa! Heinolan …
Oli mulla kulta kaunoinen ja ilonen kuin aamu; eikä muistostani koskaan men se tyyni taivaanhaamu. Viel kuolon maassakin …
Katri, pieni karjanpaimen, askartelee ahol laakeal, karjankello korven rannal kilahtelee kaulas Helmiken. Pieni ”Jalli”, jörönaama, ”Turkin” luppakorva penikka, …
Uneksumisen nyt kertoo tahdon, joka muistostain ei pakene; vielä kosk se aatuksiini johtuu, päädyn ihmeellisiin tunteisiin. Näin oil …
(romaanista “Seitsemän veljestä”, 1870) Rajamäel korkealla asuu pariskunta, aarjoitellen virkaa viisi, ammattia monta. Mikko, ukko viltti-hattu, kuoharina kulkee, …
(romaanista “Seitsemän veljestä”, 1870) Kiljukoon nyt kaikkein kaula, koska mielin virren laulaa voimasta seitsemän miehen. Tähtiä kuin otavassa, …
Maa kunnasten ja laaksoen, mi on tuo kaunoinen? Tuo hohtees kesäpäivien, tuo loistees pohjan tulien, tää talven, suven …
(romaanista “Seitsemän veljestä”, 1870) Tuonen lehto, öinen lehto, siell’ on hieno hietakehto, sinnepä lapseni saatan. Siell’ on lapsen …
(albumista ”Mansikoita & mustikoita” 2. vihko, 1860) Kerta seisoin, niin näin unta, meren reunal vieraas maas; etääl siinti …