Aikansa kullaki
Soutelemma, joutelemma, Melkein melaelemma, Näillä väljillä vesillä, Lakehilla lainehilla. Tuli aika, airo taittui, Tuli toinen, mies menevi, Mies …
Armottoman osa
Alahan on allin mieli Uiessa vilua vettä, Alempana armottoman Käyessä kylän katua. Vilu on vatsa varpusella Jääoksalla istuessa, …
Avatkame aitoamme
Avatkame aitoamme, Potkaskame porttiamme Laske sulhoa sisälle! Jo on sulhonen sisässä. Katso sulho kaunoasi, Kurkistele kultoasi; Katso yhtä, …
Ei kestä lihainen silta
Mikä lie minua luonut, Kuka kurjoa kyhännyt, Tälle inhalle iälle, Katovalle kannikalle; Ei luonut sanasepäksi, Pannut virsiportahaksi. Parempi …
Ei kuinkaan hyvä
Pah’ on orjana eleä, Käyä toisen käskyläissä; Teen mä työtä työn ajalla, Väännän hartion väellä, Täytän käskyt, kannan …
Ei runo rahatta laula
Laulaisinpa, taitaisinpa, Vaan en mie rahatta laula, Suut’ en kullatta kuluta, Pieksä kieltä penningittä. Laulajan laki väsyvi, Runon …
Ei sanat sanoihin puutu
Kyll’ on maata kyntäjällä, Ahoja ajelijalla, Kangasta kävelijällä, Vettä viljoin soutajalla, Viel’ on virttä laulajalla, Runoja rupeajalla. Ei …
Ei sula syän suruinen
Suot sulavi, maat valuvi, Ahovieret aukiavi, Kaikki kankahat sulavi, Lätäkötki lämpiävi; Ei sula syän suruinen, Ei valu vajainen …
Ei vaivaista häihin
Häitä Hiitola pitävi, Paha joukko juominkia; Tappoi häiksehen hevosen, Ruo’iksehen mustan ruunan. Ei ole häistä Hiitolaisten, Pahan joukon …
Elkää oudostuko
Otettiin minusta outo, Varsin virhi viskattihin, Minun lapsen lauluistani, Pienen pilpatuksistani; Minun liioin laulavani, Pahasti pajattavani. Vaan elkää …
Elkää sanoko huolettomaksi
Moni muualla sanovi, Ja moni ajattelevi: ”Ei oo huolta hurnakolla, Ajatusta aiaksella.” Elkäte hyvät imeiset, Elkäte sitä sanoko; …
Elä naura toisen naista
Elä naura toisen naista, Moiti toisen morsianta! Vielä saat itseki naisen, Sekä moisen morsiamen, Saat sa naisen naurettavan, …
Emintimäisen saanut
Koira haukkui korven rannan, Penikkainen pellon rannan, Minä juoksin katsomahan, Toivoin tuotavan emoa. Ei emoa tuotukana, Tuotihin emintimäistä, …
Emon neuo pojalle
Emo neuo poikoansa, Vanhin vaivansa näköä, Kun kuki sukimojansa, Itse ilmoin luomiansa. Noin kuulin emon sanovan, Vaimon vanhan …
En elä elotta
Osapoika, onnipoika, Jumala rahakas poika! Rikos riistainen rekesi, Tavarainen aisa taita, Rikki riihen kynnyksehen, Poikki aitan portahille; Täytä …
En tieä tekijätäni
Mikä lie minunki luonut, Kuka kurjasen kuvannut— Liekö luonut luoja suuri, Suennut sula Jumala? Jos lie luonut luoja …
En tohi tupahan mennä
Surull’ on susi metsässä, Surummalla mie sitäi; Retkell’ on repo metsässä, Retkemmällä mie sitäi; Jälell’ on jänis metsässä, …
Enpä voi ilon eleä
Enpä voi ilon eleä, Enkä leino leikin lyöä, Ilon illan oltuani, Leikin leikaheltuani. Äiä on huolta hoivattuna, Ajatusta …
Ensimmäinen rautio
Itse seppo Ilmarinen Kauan kalkutti pajassa, Saanut ei kuokkoa kokohon, Kirvestänsä kiehumahan; Paaet kasvoi kantapäihin, Syli syttä hartioille. …
Erotus mielillä
Miten on mieli miekkoisien, Autuallisten ajatus?— Niin on mieli miekkoisien, Autuallisten ajatus, Kun keväinen päivännousu, Aamun armas aurinkoinen. …
Erotus onnilla
Osallisten onni valvoi, Lykyllisten lyyrätteli; Minun malkion makasi, Minun utran uinueli, Osallisten orren päässä, Lykyllisten lyhtehillä. Tuuvitti emo …
Eräskummainen kantele
Ne varsin valehtelevat, Tuiki tyhjeä panevat, Jotka soittoa sanovat, Arvelevat kanteletta Väinämöisen veistämäksi, Jumalan kuvoamaksi, Hauin suuren hartioista, …
Herran hevosen kuolo
Kuoli herralta hevonen, Paras ruuna pappilasta; Tuli korpille kohina, Ilo ilman lintusille. Hatsahti harakat siinä, Sekä närhit närkäsivät, …
Hirvenhiihanta
”Mie olen hirven hiihannassa, Jalopeuran jaksannassa, Kaikk’ on kenkäni kulunna, Näitä teitä juostessani, Samotessani saloja; Onko hirviä salossa, …
Hoikka, kaita ja musta
Mintähen olenki hoikka— Oonko hoikka luonnon hoikka Vai hoikka eroon tekemä?— En oo hoikka luonnon hoikka, En hoikka …
Huoliansa haasteleva
Käyn mä kymmenen kyleä, Samoan saan taloa, En löyä sitä sisarta, En sitä emosen lasta, Jolle ma sanon …
Hyvä emäntä
Usein hyvä emäntä, Se tarkka talon emäntä, Kuulevi kukotta nosta, Kananlapsetta karata, Vihkimähän viljoansa, Katsomahan karjoansa; Onko oikein …
Hyvä ilta lintuseni
Hyvä ilta lintuseni, Hyvä ilta kultaseni, Hyvä ilta nyt minun oma armahani! Tanssi, tanssi lintuseni, Tanssi, tanssi kultaseni, …
Hyvä isäntä
Sanelen salituvista, Saajasta salitupien, Laulan lautsan laskijasta, Isännästäni ilotsen; Jok’ on saanut suosta suojan, Koin korvesta kokenut, Hirret …
Hyvä laiskalla lapsi
Hyvä lapsi laiskan vaimon, Käsikukka kunnottaman; Kun tulevi työlle lähtö, Istuksen imettämähän, Lehystäksen lapsen päälle, Saavat unta uunin …
Hyvän sään toivotus
Anna onni ohravuotta, Jumala jyväkeseä, Saisin kekriksi olutta, Tahi juda joulukseni; Orjatki olutta saisi, Palkollisetki panoista, Kasakatki kaljavettä, …
Hätäkö tyttöjen?
Mipä meiänki tytärten, Mikä muien neitosien?— Ei tytärtä tuumatonta, Neittä neuon saamatonta. Neuon neitonen pitävi, Tuuman tyttö keksinevi, …
Ikuinen suru
Käki kukkua käkesi Maalle tälle tultuansa, Lintu lauloa lupasi Lennettyänsä leholle. Kuku, kuku kultalintu, Laulele hopialintu, Jott’ on …
Jos ma lauluille rupean
Jos ma lauluille rupean, Virrentöille työnteleme, Laulan pihlajat pihalle, Tammen keskitanhualle, Tammelle tasaiset oksat, Joka oksalle omenan, Omenalle …
Jumalaan turvaava
Enpä tuota tunnekana, Tunnekana, tieä Kulle syylle sylveäme, Kulle laaume laulle; Jop’ on minua jotki suotu, Jotki suotu, …
Juomarin toimi
Moni matkassa tulevi, Tapahtuvi taipalella, Joutavalle juomarille, Hurjalle humalapäälle: Kinnas kirpovi kuhunki, Saapukka johonki saapi. Isäntä olutta juopi, …
Kahenlainen toivotus
Anna Kiesus antajalle, Tunge tuhlarin kätehen; Vie Juutas vinkujalta, Paha henki parkujalta. Anna aina antajalle, Tunge tuhlarin kätehen: …
Kaksi, jotka ei moiti
Vaivaisen heposen varsa Kaikkien ajeltavana, Onnettoman eukon lapsi Kaikkien saneltavana. Kaikki saatua sanovat, Sekä pantua panevat, Sanovat sananalaista, …
Kiitos emännälle
En minä puhu pukista, Sano en sarviraavahasta, Enkä laula lampahista, Kellokauloista kelota; Puhun putron keittäjästä, Ruokapuustani pumajan, Laulan …
Kiven alla kieltäjäni
Laulaisinpa, taitaisinpa, Osajaisinpa olisin, Laulaisin minä kotona, Vaan en julkea kylässä; Kylän naiset nauranevat, Ihmiset imehtelevät, Minun lapsen …
Koista erotettu
Koti korkia näkyvi, Aitta kaunis kaljottavi, Jossa veikkoni viruvat, Siskoni sirottelevat— Veikot vierahat minulle, Sivukulkijat sisaret, Emo vielä …
Kolme kokematonta
Kaikki oon katala nähnyt, Kokenut kovaosainen, On kolme kokematonta: Uuestahan syntymättä, Syömättä anopin leipä, Apen sillat astumatta. Enk’ …
Kolme pyytää
Anterus ylinen yrkä, Ylimmäisen miehen poika, Teki tielle tetren pyyön, Rannalle revonritasen, Kylän alle neien pyyön. Kävi tieltä …
Korpi kurjalla kotina
Kotihinsa muut menevät, Majoillensa matkoavat, Kurjall’ ei ole kotia, Katalalla kartanoa; Korpi kurjalla kotina, Salo sauna vaivaisella. Moni …
Kotihinsa toivova
Oisko mulla, kun on muilla, Hevonen rekivetoinen, Reki kaksikaplahinen, Sa’an maksava satula, Korja kolmikymmeninen; Kyllä mä itse luokit …
Kuin saisin, en heittäisi
Kun mä kerran kengät saisin, Kerran kestävän hevosen, Kerran korjan kelvollisen, Kerran paian palttinaisen; Niin kuin kerran kenkisime, …
Kummaistako kuuleminen
Kukkuipa käkeä kaksi Kahenpuolen korpinotkon; Satuin noita kuulemahan— Hyv’ oli kuulla kummaistaki. Lauloi kaksi laulajata Kahenpuolen pöytälaian; Satuin …
Kun oisin käkenä
Lauloa minä lupasin Näille maille tultuani, Kukkua käkesin kälkö Lehtomaille mentyäni. Kukkuipa käkeä kaksi Kahenpuolen kaivotietä; Kun oisin …
Kuoli rakentajani
Ei kumaja kuiva kulkku, Eikä rintani rimaja, Kun ei voilla voiettane, Rakettane rasvasilla. Ei oo voilla voitajoa, Rasvoilla …
Kuolisinko koiton raukka
Kuusen juuret kuivettuvat, Vaan ei kuivu kyyneleni; Meret suuretki sulavat, Ei sula minun suruni. Mitä voin minä poloinen, …
Kurki ja varis
Kurki kuusesta huhuvi, Keträkulkku keiahutti: ”Tapa tauti tyttölapset!— Maalta marjat poimitahan, Karpalot karistetahan.” Varis vaakkui vainiolta: ”Elä tapa …
Kyil’ on kystä aitassa
Tule meille Tuomas kulta! Tuopa joulu tullessasi! Tule kekri, jouvu joulu, Sekä pääse pääsiäisen! Kyll’ on kystä aitassamme, …
Kyntelin kysymykset
Kynteli kovin kysyvi, Paavali pajattelevi: ”Joko on ruohtimet ruhottu, Joko tappurat tapettu?”— Vastavi viriä vaimo, Sanovi hyvä emäntä: …
Köyhä ja rikas vouti
”Minä, minä köyhä vouti, Maan möin, senki söin, Itse jouvuin kulkemahan. Tytär varrelle valuvi, Toinen miehelle menevi, Ei …
Laula, laula kieli keito!
Suu kurja sulin pakaja! Etpä silloin laajoin laula, Etkä aivan pitkin piuska, Kun sa kuolet kurja kieli, Katonet …
Lelkkuuta lopettaissa
Lähe nyt ainoa avuksi, Kiesus kulta kumppaliksi! Suin kokohon, päin kekohon! Muut on koossa, muut keossa, Sie oot …
Lintuin keräjät
Köyhä mies ketoa kynti, Sekä kynti, jotta kylvi, Kylvi kymmenen jyveä, Kynti kymmenen vakoa. Sihen lintuja sikesi, Kasvoi …
Luonenko, lopettanenko?
Mieleni minun tekisi, Aivoni ajattelisi, Lähtiäni laulamahan, Saahani sanelemahan; Monet on taiot taskussani, Ajatukset vyöni alla, Saoin saatuja …
Maata pannessa
Panen nyt maata maan luvalla, Maan luvalla, puun luvalla, Kaiken kartanon luvalla; Kiesus kilpi, Maaria miekka, Varani vakaa …
Mahoit ennen maammo rukka
Kun emo minua tuuti, Niin se tunti tuskiksensa; Kun emo minua vaali, Niin se vaali vaivoiksensa, Suruksensa suojaeli, …
Makaaja onni
Muilla onni työn tekevi, Haltia rahan hakevi; Minun onneni makasi, Haltiani haukotteli, Kiven alla kinnas käässä, Havun alla …
Manalaan ikävöivä
Kun ois muita, niin minäi, Itsemennyttä Manalle! Kusta nyt saisin kumppania, Minä toiseksi menisin Tuonne Tuonelan tupihin, Manalan …
Mieli melkiässä
Olipa minulla mieltä, Oli ennen aikoinani; Oli mieltä muillen asti, Sekä tointa toisellenki, Paljo pantua väkeä, Ajatusta annettua. …
Miksi en laulaisi
Laulavat Lapinki lapset, Heinäkengät heittelevät, Hirven harvoilta lihoilta, Petran pienen pallehilta; Niin miks’ en minäi laula, Miks’ ei …
Miksi en väsyisi
Heponenki hengähtävi Matkan pitkän mentyänsä, Rautanenki raukenevi Kesäheinän lyötyänsä, Vetonenki vierähtävi Joen polven juostuansa, Tulonenki tuikahtavi Yön pitkän …
Mikä lie piioillani?
Pestaisinpa mieki piian, Orjan ottaisin minäi, Kun ois tuohi vaattehena, Savi ruokana parassa; Tahi se syömättä eläisi, Tarkeneisi …
Mikä neuoksi minulle?
Mikä neuoksi minulle, Mikä neuon antajaksi?— Neuo, neitonen minua, Opastellos orpolapsi! Ei neiessä neuojata, Orvossa opastajata, Neuottu itseki …
Minun on koti koivikossa
Ei tieä kotoiset vaimot, Eikä naiset naapurini, Missä miehet mellostavi, Kussa uhmoaa urohot; Missä mellostan minäi, Kussa kurja …
Missä nyt minun osani?
Osa oli minulla; ennen, Niinkuin muilla muuallaki, Kun kasvoin ison koissa, Elelin emoni mailla. Kasvoin kun kala meressä, …
Mistä tunnen tuhman
Mistä tunnen tuhman miehen, Arvoan uron typerän?— Tuosta tunnen tuhman miehen, Arvoan uron typerän: Viikon istui vyö sylissä, …
Monihuolinen
Enemp’ on minulla huolta, Kun on koskessa kiviä, Rannalla rapakiviä, Kanarvia kankahalla, Pajuja pahalla maalla, Hiekkoja hyvällä tiellä. …
Muinainen käkeni
Kukkui muinainen käkeni, Entinen ilokäkeni, Kukkui illat, kukkui aamut, Kerran keskipäivälläki, Syänyöllä sylkytteli. Jo on kuollut kuusi vuotta, …
Muinaiset ajat paremmat
Ajattelen aikojani, Muistan muita päiviäni, Parempia päiviäni, Entistä elantoani. Muin’ oli ajat paremmat, Päivät kaikki kaunihimmat, Päivänlaskut laupiaammat, …
Muutamia tuntomerkkejä
Tuttu on tuomi muista puista, Anoppi kylän akoista, Vävy muista vierahista, Nato tyttö neitosista.— Kukistansa tuomi tuttu, Astunnastansa …
Nuorra Manalle menijä
Kun minä menen Manalle, Tahi jouvun Tuonelahan, Tuonen tyttöset toruvat, Manan neiot riitelevät: ”Mi sinun Manalle saattoi, Kuka …
Ohoh kullaista kotia!
Lämmin paita liinainenki Oman äitin ompelema; Vilu on vaippa villainenki Vaimon vierahan tekemä. Lämmin on emosen sauna Ilman …
Oli ennen parempi
Olipa minulla ennen, Oli ennen aikoinani, Iso ilmoin syntyessä, Maammo maille kantaessa, Emonen imettäessä. Iso minun heitti iljenelle, …
Oluen synty
Tieän mä oluen synnyn, Humalast’ oluen synty. Humala, Remusen poika, Piennä maahan pistettihin, Kyinä maahan kynnettihin, Viholaisna viskottihin, …
Onnettomasti syntynyt
Liekö minua luoja luonut, Vai lie synti synnyttänyt, Vai käski oma osani, Kova onni ohjaeli, Kaikki huolet huolimahan, …
Pahalaisen matka
Seppä seisovi pajassa, Sepän poika porstuassa; Luuli lempo lehmäksehen, Piru pitkähännäksehen. Lyykistihen lypsämähän, Heittihen heruttamahan; Tuo lypsi tulisen …
Paljo on tikalla huolta
Enpä tuota tieäkänä, Tieäkänä, tunnekana, Kuta laulaisin lajia, Kuta syytä syyättäisin; Joko teen tikasta virren, Pakinan tikan pojasta. …
Parempi kuolla kun kitua
Syäntäni tuimelevi, Päätäni kivistelevi; Eikä tuima tuimemmasti, Kipiämmästi kivistä, Jotta huomena minua Hurstin huiskuteltaisi, Käsin käännyteltäisi. Sitte toisena …
Parempi syntymättä
Parempi minun olisi, Parempi olisi ollut, Syntymättä, kasvamatta, Ilmahan sikiämättä, Maalle tälle täytymättä, Ilmoille imettämättä. Kun oisin kuollut …
Pienuuesta orpo
Piennä heitti minun isoni, Piennä isoni, piennä emoni. Iso kuoli, äiti kuoli, Kuoli muu sukuni suuri, Jätti mulle …
Pimiä isoton pirtti
Oli mulla muoto muinen, Oli muoto muien rinnan, Kun mä notkuin nuorempana; Kasvoin heinänkarvallisna. Hyvä oli lapsen lässä …
Pohjolan poika
Poika syntyi Pohjolassa, Lapsi Ilmalan lahella; Tullut ei miestä tuhmempata, Untelompata urosta. Söi syet, someret appoi, Hiilet kuivat …
Revon valitus
Repo juosta reyätteli, Pitkin vuorta voivotteli; ”Riu, rau, repo rukka! Miss’ olit tämän kesyen?”— ”Jumalalla paimenessa, Karjalaisna kaikkivallan.” …
Saisinko käeltä kielen
Kukkua käkesin kälkö, Lintu lauloa lupasin; Saisinko käeltä kielen, Kukkujalta kulkkutorven, Kukkuisin jokaisen kuusen, Joka lehto leikin löisin. …
Sanoissa kuluva
En kulu minä kutsuissa, Enkä vanhene vakoissa; Kulun kuivissa sanoissa, Väsyn silmävääntelöissä. Sanat päälleni satavat, Puheet putoelevat; Kaikkien …
Sepän tehtäviä
Oisko seppänä setäni, Tahi taattoni takoja, Veljeni valaja vasken; Tiettäisin suruista suitset, Päitset päivistä pahoista, Riimut mieron riitelöistä, …
Silloin laulan, konsa jouan
Tupa on täynnä tuppisuita, Pöytä pönkiä mahoja; Ei olle virren virkkajoa, Asian alottajoa, Kun en mie ruma, ruvenne, …
Soisit suohon sortuvani
Kun ma kuolisin poloinen, Katalainen katkiaisin, Sata suunsa salpoaisi, Tuhat suunsa tukkoaisi. Sata suu sanoo minua, Tuhat kieltä …
Sopivaisia
Noin kuulin saneltavaksi, Tiesin tehtävän iloa Sopineeko, syntyneekö, Käyneekö, kyhänne’ekö, Miesten soitto, naisten laulu, Piikojen ilonpiäntä?— Miks’ ei …
Sortunut ääni
Mikä sorti äänen suuren, Äänen suuren ja sorian, Äänen kaunihin kaotti; Jok’ ennen jokena juoksi, Vesivirtana vilasi, Lammikkona …
Suku surmaksi rupesi
Ei itke iso minua, Ei emo pane pahaksi, Ei kastu sisaren kasvot, Veikon silmä ei vettä vieri, Vaikka …
Suru ja pelko
En minä sinä ikänä, Kuuna kullan valkiana, Surutont’ en suuta syötä, Varutont’ en vartta kanna. Surten istun, surten …
Suvultaan heitetty
Kuuli ennen äiti äänen, Iso itkuni tajusi, Kun istuin ison sylissä, Paruin äitin paarmahilla; Nyt ei äiti ääntä …
Syitä vajavaisuksiin
Miks’ on minulla ääni vieno, Ääni vieno ja matala?— Siks’ on minulla ääni vieno, Ääni vieno ja matala, …
Syntymistään paheksija
Mikä lie minua luonut, Kuka kurjoa kyhäsnyt, Näille päiville pahoille, Mokomille mielaloille; Joka ilta itkemähän, Joka viikko vieremähän …
Syöttävi meri sikansa
”Voi meitä merisikoja, Hyvän Päivän hylkehiä, Näillä Päivilän pihoilla, Hyvän järven rannikoilla!” ”Mi meiän merisikojen, Hyvän Päivän hylkehien, …
Tahtoisitko rakastaa
”Tahtoisitko rakastaa— Mie työnnän tytön sinulle, Sinull’ on ihanat silmät, Hänellä syän suloinen. Kunpa hänen tietäisit, Tok’ et …
Tanssiin yrittelijä
Tahon mie tanssihin ruveta, Ilovirtehen viretä; Täytyykö tätä tupoa, Lainataanko lattiata, Tanssia tasaisen kansan, Kansan nuoren notkustella?— Kun …
Tanssin kulku
Ei tanssi minun taluma, Eikä toisen kumppalini; Tanssi on tuotu tuolta maalta, Kisa taampata taluttu Wienan päälliltä vesiltä, …
Tavattava tyttö
Emo neuoi poikoansa, Vaimo lastansa varotti: ”Ellös vainen, poikaseni, Juosko juhlina kosissa! Tyttöä ei piä tavata Kiviseltä kirkkotieltä, …
Tehkäme iloinen ilta
Jo on mennyt mennyt vuosi, Menköhön tämäki vuosi Muien vuosien mukahan, Muien päivien perästä! Laulelkame, soitelkame, Tehkäme iloinen …
Toisin ennen, toisin eilen
Toisin ennen, toisin eilen, Toisinpa tänäi päänä: Elettihin meillä ennen, Oltihin ojan takana, Ojapuita poltettihin, Ojavettä keitettihin: Syötihin …
Toisin ennen, toisin eilen
Toisin ennen, toisin eilen, Toisinpa tätä nykyä; Toisin ennen toimi käski, Toisin ennen työ opetti. Toimi käski tonkimahan, …
Tule meille tanssimahan
”Tule meille tanssimahan!”— ”Kenen kanssa tanssimahan?” ”Onpa meillä vanha akka, Vanha akka, olkivuoe.” ”Enpä tanssi, enkä taia, Enpä …
Tuli talvi, ei tahottu
Eläisi kesällä kenki, Hein’ajalla heikompiki, Vaan on pakko pakkasella. Suru suurella lumella. Kelpasin minäi kesällä, Päin päiväpaistehella; Tuli …
Tuuterin laatu
Tuhm’ on laatu Tuuterissa, Kun neiet kosissa käyvät, Akat juohessa ajavat; Tuuteriss’ on miehet tuhmat, Miehet tuhmat, naiset …
Tynnyrin puhe
Mitä putsinen puhuvi, Satavantinen sanovi?— Sitä putsinen puhuvi, Satavantinen sanovi: ”Kyllä muistan murhevuoet, Arvoan ajat pahemmat; Isä survi …
Tässä saapi lempo lemmen
Pah’ on mieleni paloisen Ilmanki pahottamatta, Aina aatkeloittamatta; Siit’ on semminki pahempi, Siitä aina aatkelampi, Kun vielä pahotetahan, …
Usiahuolinen
Paljo on koskessa kiviä, Äiä on aaltoja meressä, Minull’ on enempi huolta, Mielaloa annettua. Usiampi mull’ on huoli, …
Vangittu pannu
Ulkoa runoja kuulin, Puhki tuohten tuomioita, Halki lauan lausehia, Läpi sammalen sanoja, Viinasta valitusvirren, Runon ruoan kuolemasta; Kun …
Ve’en varaiset
Oli meitä, kun oliki, Oli ennen aikoinansa, Siskoja sininen silta, Veikkoja veno punainen. Tuli tuuli, otti laian, Tuli …
Ve’en varaiset (toisin)
Oli meillä, kun oliki, Oli ennen aikoinansa, Siskoilla sininen silta, Veikoilla vene punainen. Nousi tuuli tuulemahan, Ilman ranta …
Veneelle tuulta
Puhu tuuli purteheni, Ahava alukseheni, Anna airoille apua, Huoparille huovitusta! Aivan on airot pikkaraiset, Soutajat vähäväkiset, Pienoiset peränpitäjät, …
Vierin maalle vierahalle
Kun kasvoin koissa ennen, Korkian ison koissa, Teutoi tengat tietä myöten, Rahat rantoa ajeli. Tuli tauti, taaton tappoi, …
Vilu viimenki tulevi
Vilu viimenki tulevi, Vilu mulle vienoselle, Vilu vienopäiväiselle, Vihattuna viertessäni, Seinävieret seistessäni, Ollessa oven takana. Menisin minä tupahan, …
Virren kiittäjälle ja moittijalle
Siin’ oli virsi kuullaksenne, Toinen ilman ollaksenne; Kumartakaa kuulijani, Otsin maahan oppijani! Ken tätä virttä kiittänevi, Laulua ylistänevi, …
Voisi nuo pariksi panna
Likka tanssivi somasti, Poika polkevi kovasti; Tasaisemp’ on neien tanssi, Kun pojan poloisen tanssi. Likka on nätti ja …
Vähä ilo emottomalle käestä
Käki kukkui kuusikossa, Käki kukkui, lintu lauloi, Kukkui muien kuultavaksi, Autuallisten iloksi, Ei minulle milloinkana, Ei kuku ajasta …
Wäinämöisen sanoja
Läksi veljekset vesille, Emon lapset lainehille; Kielti vanha Wäinämöinen, Epäsi suvannon sulho, Kielti kolmesta pahasta: Vesillä viheltämästä, Lainehilla …
Äiä on ääntäni kulunut
Lauloin ennen lapsempana, Kieltä pieksin pienempänä, Vaan en nyt sanoa saata, Enkä kielin kerskaella; Kieleni minun kipiä, Säveleni …
Äiän silloin äiti maksoi
Voi isoni, voi emoni, Voi on valta vanhempani! Minnekä minua loitta, Kunne kannoitta katalan; Kunne loitta kuolemahan, Kannoitta …