Jos ma lauluille rupean,
Virrentöille työnteleme,
Laulan pihlajat pihalle,
Tammen keskitanhualle,
Tammelle tasaiset oksat,
Joka oksalle omenan,
Omenalle kultapyörän,
Kultapyörälle käkösen;
Kun käki kukahtelevi,
Kulta suusta kuohahtavi,
Vaski leuoilta valuvi,
Kultaisehen kuppisehen,
Vaskisehen vakkasehen,
Ilman maahan vieremättä,
Rikoille ripoamatta.
Siitä tammen taittelemma,
Pihlajat pirottelemma,
Tyvet teemmä tynnyriksi,
Latvat laivan mastiloiksi,
Kesken kesti pöytäsiksi,
Pikariksi pienet oksat.
© 2024 Runosto – Vanhoja suomalaisia runoja