Kevät kirkkahin
Kevät kirkkahin, mitä virkkaisin, jos armahain tulis vastahain? “Älä muuta kuin sula silmin, suin, kuole riutuen kera hankien!” Kevät kirkkahin, mitä virkkaisin, jos antais hän mulle elämän? “Älä muuta kuin…
Haun tulokset termille: kevät
Kevät
Tänään syntyi kevät. Meri suuteli rantansa jäättömiksi. Lokit ovat siipensä pesseet kaukaisten karien keskellä. Taivaan telttakatto oli vielä eilen harmaa. Joku on vetäissyt sinistä verkaa sijaan. Lounatuuli on oppinut puhumaan…
Kaipaus kevätsateessa
Yli jalavan urpujen kellertäväin sade kevättä kantaen lankeaa. Sade kovia katuja kostuttaa ja puistikon ruohon niukan. Majan aution luo minä ikävöin, mihin vielä ei pääse jalkani heikot. Sen löysi jo…
Laulu kevättalvella
(Gustaf Fröding) “Sula jääni, suo mun vieriä, virrata vapaana”, näin keväälle huokasi talvi. “Kenties, jos päivän on tahto niin, me vuotamme kai vielä viikon, kaks, kenties, kenties”, kevät lauloi. Eino…
Kansojen kevät
Jäät järkkyvät, paisuvat maat sekä veet, nyt kansojen käy kevätmyrsky, veri virtoina vierii ja kyyneleet, soi itkun ja tuskan tyrsky, ja vankkumatonna kuin kuoleman yö niin suurta kuin pientä nyt…
Kevätilta
Kevätillan autuas kirkkaus yli maan, yli aaltojen ui. Kuin pilvien loistoa pitkin liukuu minun purteni päivälaskua kohti. Vesi taivaan hentoa kultaa huoaten hengittää. Olen puhdas nyt. En koskaan ma pettynyt,…
Keväthymni
Herran henki mailla kulkee, haudat kaikki aukeaa. Kas, jo katkee kääriliinat! Sydän uuden uskon saa. Maa, mi nukkui hangen alla, herää uuteen elohon, kautta ilman kannel kaikuu: Vapahtaja noussut on….
Kevätlaulu
Terve päivä Pohjolahan, terve Suomehen suvinen aika! Terve lepikot lehtimään, terve käköset helkkymään, terve lämpimät lounatuulet, lemmen tuulet, tuoksumaan – veet sinertämähän, maat vihertämähän, taivahan auteret tanhuamaan! Paistaos armahin aurinko,…
Keväthaltiatar
Hän tuli mua vastahan vuorilla kuin taivahan valkea hattara. Hän tuli mua vastahan laaksoissa kuin koski, kuin virta vaahtoova. Tuli niityillä, tuli metsässä kuin pälvi, kuin viita vihreä. Kuhun kulkenen,…
Kevät
Tulen kuoleman varjon maasta. Tulen iltaan vaaleaan. Näen mykkänä: vihreä huntu on tullut ja kietonut maan. Ja on tuulta ja tuoksua lauhaa, ja linnunlaulua soi, — kun omassa rinnassani sydän…
Perman taru
…Tulee templin ovelle ja haaveistansa havaa. Silloin silmä salamoi ja huulet vaiti vavaa. Naisten virret vienosuiset temppelistä läikkyy. Puma metsiin pakenee kuin hirvi, joka säikkyy. 2. KEVÄT-UHRI Kevät-uhrin aika…
Vuorilla kulkevat suuret tuulet
Vuorilla kulkevat suuret tuulet, vuorilla lehdet ne lepattaa, vuorilla tuulevi, vaikka jo hiljaa nukkui laakso ja metsä ja maa. Vuorilla lentävät suuret linnut, vuorilla kotkat ne kaartelee, vuorilla valvotahan, vaikka…
Huhtikuu
On väsynyt ja harmaa maa. Ja märkää lunta putoaa. Ja yli meren aution soi tuulen laulu lohduton. On huhtikuu. On vaikein aika maan. Nyt kevät itkee luomistuskissaan. Oi, tiedättehän, se…
Mantsin laulu
…sorti suuret sulhot? Ruttoko väkevät ruhtoi? Merikö nieli meidän miehet? Maako mahtavat kadotti? Tuota en suuresti surisi, suren huolta suurempata, kun ovat elossa urhot, tupa täynnä miekkamiestä, lautsat täällä täyttä…
Mentyäsi
…pyytämättä sait. Oi muista! Polku yössä hennon kevään vei metsään, unissansa hymyilevään. En pahaa tahtonut, miks sitä tein? Ma itken. Mutta katua en saata: vain ikävöin, kun kevät kutsui maata,…
Virta venhettä vie
…on ajatella noin: Viel’ kerran kevät saapuu ja koittaa uusi koi ja huomentuulet tuntureilta henkää. Vaiko valhetta lie? Mut noinpa mietin mie: Katso, kerran koko maailma herää. Susi lammast’ ei…
Katson, katson, kaunis tyttö
…petäjän, juurihin jumalten hylyn – soi salossa enkel’laulu, lapsen nauru laaksoloissa. Ja katso: Ihana ihme! Sylkähti sydän petäjän, kuohahti kuollehet vetoset, puu vihersi, päivä nousi, kevät kaikille hymysi. Katson, katson,…
Puistosta
…ruippa, vääräsääri, pienen pieni piski tallusteli jonkun ikäneidon hameen kuuluvilla. Otus sellainen nyt oli sentään ylimyksen ystäväksi liian kehno. Silloin huomasin: nyt kevät oli. —Miksei kevät olis koirillakin… Uuno Kailas…
Lasten laulu
Talven pitkän ahkerasti luimme, nyt me niemen kainalossa uimme, sitten kirjat kiirehesti loukkoon, itse varsain, vasikoitten joukkoon, koska kevät on, elo huoleton, päiväkulta paistaa, kesämarjat maistaa. Talven pitkän ahkerasti luimme,…
Perhosen sielu
…lämpimään, min sille teit, on kevät tehnyt mulle! – Mut taivaanvärein väikkyi märkä tie, ja viidat punersivat huikaistulle. Niin liian varhain suvi tullut lie. – On kuollut perho, sanoit murhemiellä,…
Isän kuollessa
I Nosti kevät vaaramaille marjat, kylvi laaksoloille kukkiaan, vapautti aallot vaahtoharjat, velloi luonnon vedet pursumaan, sydämissä elpyi toivesarjat, rinnat kaikki uhkui riemujaan. Mutta kevät, riemunaika, multa murti toiveheni kultaiset, sytti…
Talven taittuessa
Tumma vuosi kului unen lailla. Miten kestinkään sen — unta vailla? Kivun alle kuinka kuollut en? Kimaltaen läpi kyynelten kevättalven sineen syttyy tähdet. Niinkuin ennen, vielä tulet, lähdet, kuumin huulin…
Mennyt manner
…vinhan pyörtehisin. Eik’ ole enempi noussut yöstä päivä, työstä riemu, ilo kaunis ihmiskunnan, Päivätär heleän heimon. Jäi yksin tarina, tuosta opin toiset ottanevat, lapset aikojen etäisten, kansat aamun kangastuvan; näkevät…
Niin sinua katsoin, neiti –
Niin sinua katsoin, neiti, kuin lapsi lelua uutta, niin sinua kuulin, neiti, kuin korpi kevätkäkeä, kunnahalta kukkuvata. Kukuit kukkihin poveni, lauloit ilmi mun iloni, helkytit keväiset kaiut, herätit salon sävelet…
Veljesvirsi
…unelman uuden, näkevät näkemätöntä, tekevät tekemätöntä, sortuvat sorahan polvin, mutta kilpi kirkkahana.” Tuon ken kuuli veljesvirren lapsena isän kodissa, luona armahan emonsa, kotilieden lämpimässä, ei hälle elämä anna enää muuta…
Kuolemattomuuden toivo
…linnut puihin laulamahan, maat, ilmat iloitsemahan. Tehnyt valtiaat väkevät, templit, linnat, taidetarhat, askaret aren ja pyhän. Soinut kansan kanteleissa, työssä, toimessa inehmon, leikissä suvisen luonnon. Lasten laulut, naisten naurut, kevätvirtojen…
Tuulikannel
…Kevät saapuu ja syys, suvi pois pakenee, sukukunnat kulkevat Tuonelaan, jää kantelo jälkehen kaikumaan. Kas, pohjainen, kuinka se myrskyää! Taas läntinen lempeä leyhyttää, itä ankara itkuja pitkiä tuo; ei hetkeä…
Kultaiset langat
Kultaiset langat johtavat taivaasta maahan, kultaiset langat juoksevat rintahan kunkin, hohtavat, hehkuvat, kultaiset langat; kulkevat, kunne ihminen kulkee, seuraavat häntä hautahan saakka, – ja katkeevat poikki. Mut astuvi joskus enkeli…
Helsinki helmilöissä
…kaikki kudon helmivöiksi, joilla koristan ma maani armaan odottamaan uutta kevättänsä. Kautta oman rintas kammioiden usein unohduksena ma kuljen.” Vielä kerran mulle viittas tyttö, hälveni kuin uni heräävältä. Yksin seisoin…
Aleksis Kivi
Syntyi lapsi syksyllä – tuulet niin vinhasti vinkui – tuult’ oli koko elämä, nähnyt ei kesää, ei kevättä, eli vain syksystä jouluun. Syksyn lapsilla kiire on – päre pihdissä sammuu…
Niin sinua katsoin neiti
Niin sinua katsoin neiti, kuin kangas kanervatansa, niin sinua kuulin neiti, kuin salo kevätkäkeä, kunnahalla kukkuvata. Kukit kukkihin poveni, lauloit ilmi mun iloni, herätit keväiset henget, helkytit salon sävelet, puroina…
Hämärissä
…– Oli kerran neitonen nuori, joka kulki ja karkeloi. Oli kerran neiti, mi nuorna kevätpolkuja karkeloi, niin tulikin vastahan syksy ja sylinsä auki loi. Voi, kuinka ne säikähti silloin tien…
Nuoremmalleni
Niin tulvehtii veri suonissas kuin mahla maan kevätaikaan puussa, ja päivä päivältä sielustas kuvat nousee kuin kukat toukokuussa. Tarun haltijattaret kruunupäät kuin auki löis lumolinnan ukset yhä uusia ihmeitä tielläs…
Vähä ilo emottomalle käestä
…paukahtavi. Elköhön emoton lapsi, Elköhön sinä ikänä, Kuunnelko kevätkäkeä Pohjan puolelta mäkeä Itku silmähän tulevi, Veet poskille valuvi, Heriämmät hernet-aarta, Paksummat pavunjyveä; Kyynärän ikä kuluvi, Vaaksan varsi vanhenevi, Kuultua kevätkäkösen….
Perhosen haudalla
Sun silmiäsi tänään katselen, sa, jonka hymyilystä löysin kevään, ja vierellämme iltaan syvenevään käy vanhan tuskan varjo suloinen, kuin tuoksu tuomen, aikaa varisseen, kuin ammoin haavoittuneen linnun lento, kuin kevätöinen…
Turjan tuomio
…kuvia, ahavan ajama itse, pyörretuulen tutjuttama. Menit maata talven kanssa, heräjä kevähän kanssa, Ruijan rantojen ilossa, Lapin yössä lauhkeassa! Kuule koskien kohina kevätvirttä soittavaisten, kuule taivahan tohina kevättuulta huokuvaisen, tunne…
Vuodenaikain antimia
Sanos mitä Pohjolaan kevät tuopi tullessaan? Kukkia, kukkia, paljon kukkia! Syys kun sitten saapuvi, mitäs hän tuo lahjaksi? Uutista, uutista, pellon uutista! Mitäs ompi suvella hyvää meille tarjota? Marjoja, marjoja,…
Lähin Pietarin pihoille
…ostopaksi, Heitin lapset itkemähän, Pienoset pisartamahan. Linnun lentävän näkevät, Kokkolinnun liitelevän, Näiltä tuulilta tulevan, Näiltä ilmoin ennättävän, Niin kyselevät kokolta: “Oi sie kulta kokkoseni! Etkö tietäisi sanoa, Mitenkä iso elävi,…
Vapaa Suomi
…laulun pirta, kertoo kevätvetten työstä, talven maasta, kansan yöstä, ottaa, ahmii yltään, altaan, luottaa heimon vapaan valtaan. Kas, kuin kaikki pyörät pyörii, askar joutuu, joukot hyörii, kaikkialla taisto tuima, riemu…
Suomen sävel
…kaikuvampi.” Astuivat alas urohot, nuo suuret Kalevan sulhot, neuvotonta neuvomahan, orpoa opettamahan. Ja se nousi Suomen päivä, nousi kullaisna keränä, ja se kaikui Väinön kannel kuin koski keväisnä yönä, keväthonkien…
Olin nuori
Olin nuori ja onnehen luotin, sulosilmien lupauksiin, petin itseni, järkeni juotin utuhienoihin unelmihin. Opin taas kevätlaulujen nuotin, jonk’ kerran jo unhoitin, näin kesästä unta ja uotin – niin syksyhyn heräsin….
Läheisyys
…Huoneessani tässä on vielä kevät. Sade hyrskyää ja ruusut puhkeavat pimeässä, ja satakieli laulaa. Minuun jää! Jää povelleni, jossa aaltoo meri, ja raskas pääsi siihen vaipuen tuo rauhan, josta uneksinut…
Omistaminen
On jälleen kuultava kevät. Ja kun lehdin puhkeavin puut ihanat hymyilevät, koko talven unhoitin. Kun hivellen herkkää maata ujo tuuli puhaltaa, niin yhtään muistaa saata en sanaa kauheaa. Kun puistoja…
Paluu
…kirkas puhjennut on salaa. Pesäänsä paarmalintupari palaa, ja kotiin palaa sydämeni mun. Ihanat koivut kevätkutrein pitkin, te surun tiedätte, sen, jota itkin, myös lohdutuksen, multa salatun. Kai allanne hän käykin,…
Auran alla
Kauan jo aura viilteli sydämeni maata. Nyt se ei enää tyhjänä vartoa saata. Suo sade kiihkeä, suo, kevät, tulista kultaa, niin että paisuis siemen, ahmien multaa Mullasta katto on joka…
Unen silta
…kietonut aistimet, luonani hengähdellä alkavat taivaiset. Poissa on kaipaus julmin. Tuskani irroittain hymyy hohtavin kulmin hän, jota nääntyen hain. Hän, joka edeltä lähti, kallis ja kylmennyt, kuin kevätkalpea tähti luonani…
Nyt varjo vain
Nyt varjo vain on edessäni elon matka. Ja takanain on tuskan tie, se jot’ en jatka. Mun takanain on kevät alla julman kirren. Sen elää sain, sain kynnykselle suvivirren. Sen…
Auringon hyvästijättö
…taivainen Vapaus, Rakkaus rajattomuuden, avaruuksien Ajatus, äärettyyden Henki heljä! Sytyit sa sydämessäni ammoin jo Ajan alussa, välkytit väkevät liekit, sähkön säihkytit kipinät, vartuin muita valkeampi, kartuin muita muhkeampi, muita vahvempi…
Herramme Vapahtajamme
…välkkyivät valot väkevät, liekuttivat Luojan lamput pään päällä Inehmon Poian, valitun tuojaksi vapauden. Soi laulu liki lakea: “Missä lyö hyvät sydämet, siell’ on Luojan lyylilehto.” Jop’ on tunsi toivottunsa tuo…
Äijön virsi
…ihmiset on ilvesheimo, paha, karsas, kahlehdittu; jos joku kohoopi heistä, sen he iskevät ijäksi, riemuitsevat rinnassansa: ollut meitä ei parempi! “Uskoin ennen ihmisihin, en nyt itke, en iloitse, ohi käyvät…
Proloogi Tampereen teatterin avajaisiin
…valtakunta, mahtuu sinne maailmat, mahtuu nuoret, mahtuu vanhat, mahtuu köyhät, rikkahat, mahtuu kaikki onnen osat, riemu, murhe, kevät, syys, yksi vaan ei sinne sovi: sydän ahdas, itsekkyys. Tasa-arvoisuus on täällä!…
Unta
…uskonut paljonhan elämässäin, joka ollut ei näinkään hyvää. Mitä huolin, jos huomenna jällehen on maa musta ja murheessa kuusi – tai ellen ma syksyhyn heräiskään, vaan eessäni ois kevät uusi?…
Minä uneksin kahdesta koivusta
Minä uneksin kahdesta koivusta, yli virran jotk’ kasvoi yhteen, ja unta ma näin, että kevättä kaks saman antoi sadon ja lyhteen. Sinä taidatko unia arvata? Jos et, niin anna olla!…
Kuu kalpea
Kuu kalpea kulkevi kulkuaan, kevät-yö on kaunis ja pyhä. Kai aika jo ammoin erota ois, mut yhdessä ollaan me yhä. Yön tuulonen hiljaa tuudittaa lepän lehviä uinuvia. Sydän ääneti sykkien…
Tuli tuoksuvat illat
Tuli tuoksuvat illat ja tyynet veet, kevätkuutamot koivujen alla, tuli lemmen kaihot ja kyyneleet ja lemmen hehkut ja halla. Voi kuinka ne lemusi kukkaset mun impeni ikkunalla! Voi, kuinka ne…
Laulajapoika
…nuorena iloita ja vanhana olla saita. Ne käskevät mun muka säästelemään, ne neuvovat nöyrää mieltä, mut tuhlata tahdon ma tunteitani ja soitella sotien kieltä. Minä tahdon nauttia nuoruuttain ja ahmia…
Kadotettu ystävä
…kuusta lasna kuunnelleet ja leikkinehet rantakoivun alla. Näin vieri vienot leikkivuodet nuo ja lapsuus lensi niinkuin perhon lempi ja koitti aavistusten aika tuo, kun kevät kutsui, mutta umppu empi. Jäi…
Soutelemassa
…vastasi näin: – “Suvi talvea pelkää aina.” – – “Mut etkö sä usko, ett’ talvikin ain toki pelkää kevättä juuri?” – “Niin, totuus valhetta pelkää vain ja valheen valta on…
Maantiellä
…kulki, toisen suu jo odotti, kun toinen suunsa sulki. Yksi tiesi kertoa kevättuulten mailta, toinen taisi tarut Lapin tunturin lailta. Tuo tiesi lännestä sotasanat uudet, tämä idän impien kuvas ihanuudet….
IX – Uuden ajan laulu
…lehvät purppuroi ja heittää heinän päille suuteloita ja kanssa kaisla-neitten karkeloi. Ja lehdot helkkää lempi-uuteloita ja onni oksapuilla visertää ja kuuset heijaa kulta-unelmoita. Kas, kuinka tuoksuu kevätkerkän pää ja päivän…
III – Ukon juhla
…vaaran alla, päivä paistoi päällä veen, käkö kukkui kultasuulla, tammet huojui hiljakseen, rastas lauloi rannan puussa, sotka salmen suussa sous – silloin heimon valtavanhin tarttui maljahan ja nous: “Terve kevät…
Omenankukat
Mun onneni kukkii kuin omenapuu kevät-öissä valoisissa, kun kuusten latvat ne kumartuu ja immet on unelmissa. Ne yöt pari ympäri helluntain, ne yöt on suuret ja syvät ja silloin jos…
Vanhoille
…aikoja nuoruuden, noit’ aikoja toivojen, riemujen – ja ijäksi kuollehen luuli he luonnosta keväimen. Kevät taasen tuoksuja, toivoja toi, taas lintujen lauluja lehdot soi, taas lahdella sotkat soutaa ja perhoset…
Wäinämöisen palaus
…laitahan tarttui kädet kansan riemuavan ja kauvas kaarnana laiva lens keskehen kuusiston perämiehen rannalle tuoden – kuten maan tapa vanha on. Nyt Päivän kummulle käytiin tulojuhloa riemuamaan, kevätjuhloa nuoren Suomen,…
Minun lauloa pitäisi
Kukko lauloi kullallensa, Kananlapsi kaunollensa, Varis lauloi vaahtokuulla, Kevätkuulla keikutteli; Minun lauloa pitäisi, Reiän olla laulamatta. Reiän on kultansa kotona, Turvansa tutuilla mailla; Minun on kulta kulkehella, Minun turva tuul’ajolla,…
Kutti, kutti, neito rukka
…sanoa; Sie vaan kuusissa kuhasit, Närehillä näyttelitet, Sinä puissa puittelitet, Oksilla ojentelitet. Kutti, kiitti, neito rukka! Enkö mie sanonut sulle, Sanonut tämän kevättä, Tämän syystä syylätellyt: “Tehkämes kivinen linna, Salasauna…
Pääskyläinen
Pääskyläinen, päivän lintu, Päivän lintu, yön lipakko, Lenteli kesäisen päivän, Kevätpäivän keikutteli; Etsi maata maataksensa, Lehtoa levätäksensä, Peltoa pesiäksensä, Murtoa muniaksensa. Löynnyt ei maata maataksensa, Lehtoa levätäksensä, Peltoa pesiäksensä, Murtoa…
Venehen synty
Kävin tietä tengollista, Maata maksan karvallista, Siltoa sinikivoista, Ojan porrasta punaista; Tuli honka vastahani, Mie tuota kyselemähän “Syntyykö veno sinusta?”— “Syntyypä veno minusta; Kaiken käunoista kevättä, Vielä viime viikollaki, Käki…
Kansalaisseppel
…miestä miekankin teräin, Päämiestä, min haudalla sorrettu kansa voi vieläkin vannoa vapauttansa. Harmaa on taivas, halla mielihin hiipii, raskaina riippuen itkevät puut sekä pilvet; kuoleman tuuli kansamme toivoja riipii, mutta…
Oma syy
…kaikki sen kauneimmat alotteet vain hyytyy? Miks nuoriso jäähtyy? Miks on koko suku vain murtuvien kevät– toivojen luku? Siks että me itse emme itseemme usko, siks että Suomi meille on…
Vapauden vilja
…siks rukoile heille nyt viisautta Herran: kevätmyrskynä nousi he, kahleensa särkein, syysmyrskyjä sietää he voinee sen verran, ilon että sen itsellensä he suovat ja vapauden korjatun kotiinsa tuovat. Maamies, joka…
Työn uhrien laulu
…mitä pyhintä pyys kevät kerkee ja kypsytti sydämen syys – Työ, kunnia korkein ihmisen, myös voima ja voitto ja valta! Työ synteimme vuoks muka säädettiin, me siunaukseksi sen teemme, kun…
Inkerin sulhot
Inkeri ihana neito, Varasi vakuun naia, Lalmanti iso ritari Antoi kättä kätkyelle, Isoin kimpuin kihlaeli, Suurin sormuksin lunasti. “Kokotteles vuotta viisi, Vuotta viisi, vuotta kuusi, Sekä seitsemän kevättä, Kanssa kaheksan…
Sydämet
…Kuka voi jäässäkin syttyä paloon? Sysimustat sydämet vihkiä valoon? Etsiä taivaalta eksyneen tähden? Kuka voi ruokkia nälkää nähden? Itkevät sydämet kuollutta lastaan. Kuka veisi ihmisen ihmistä vastaan? Uuno Kailas …
Laulu kesäillassa
…et sinä ennen milloinkaan, miten rauha ja hartaus käy yli kaiken maan. Pois huulilta kuolee nyt joka kysymys, syvin kieles on pyhä äänetipysymys: mitä ennen ei, nyt silmäsi näkevät. Kuin…
Kello
Ihmiset elävät tiukasti tuntien rajoissa. Syövät ja nukkuvat kellonsa komennon mukaan. Tekevät työtä määrätunnit. Tuntien tahtiin ilonsa elävät. Minullakin kello on seinälläni, mutta se riippuu mykistyneenä. Vuosia sitten tahallani jätin…
Kyntelin kysymykset
…“Joko on kankaita kuottu, Alotettu aivinoita?”— Vastavi viriä vaimo, Sanovi hyvä emäntä: “Jo on kankahat kuteella, Sekä aivinat alulla.” Varis lenti vaahtokuulla, Kevätkuulla keikutteli, Vyyhille viriän vaimon, Pankolle aniparahan, Kuontalolle…
Lemmenlaulu
…puuntuu puolat kankahalla. Onnen aamu, armas huomen, tuoksuu rinnan nuoren terttu, katso, juhlii luonto Suomen laulaa lemmen leppäkerttu! Meidän hetki, meidän kevät! Ennen voittaa kuolo kesän kuin nää kihlat himmenevät,…
Kuolisinko koiton raukka
…Suru särkevi syämen, Huoli vatsan halkasevi. Tulisko kevätki kerran, Talven kanta katkiaisi, Ehkä koito kuolisinki, Katkiaisinki katala— Lehti puuhun, ruoho maahan, Minä marras maan rakohon, Minä toukka Tuonelahan, Minä tuima…
Poika ja tyttö
…ja tallin lattialla. Poika. Likka parat aitoissansa monta yötä valvoo, Ikävissä itkevät, kun sutten pennut ulvoo. Tyttö. Likoill’ ompi onnen aika aivan ihanainen, Pojill’ itku, kuikutus ja elo tuhmanlainen. Poika….
Kultaansa ikävöivä
…noita; Voi minun lintuni, voi minun kultani, Kun et tule jo! Kukat ovat kaunihit, kaunis kevät-aamu, Kauniimmat kultani silmät ja haamu; Voi minun lintuni, voi minun kultani, Kun et tule…
Toivoton rakkaus
…pääsen hautahan. Kuin aurinkoinen loistaa taivaalla palava, Niin kaunis myös se rakkaus oli meissä alkava. Nyt kyyneleeni vuotaa, sen kaikki näkevät, Ja päiväni on pitkät ja kovin ikävät. Joka ystävänsä…
Kontiolan kaski
…vasten voimaa, kaksi jylisevää tulitunturia, kaksi kultaharjannetta aaltoilevaa kohden toinentoistaan kuni koirat hurjat. Yhteeniskevät he kuni ukkospilvet taivahalla jyristen; ja sauvu musta ylös pyörryttävään korkeuteen kiertyy. Mutta kansa ympärillä seisoo,…
Immen unelma
…pilvi juhlapäivän ankaran, heljäs korkuudessa. Hänen silmässänsä asui lemmen kevät, aamu ikuinen, taivas helottava ilman yöseen äärtä, ilman riutumuksen äärtä kaukana. Niin hän katsoi päälleheni, niin hän katsoi pyhään kirjaan,…
Taistelo
(=”Katselmus”, runon “Sota” 2. toisinto) Tuol ukkosen pilveä kaksi tanterel aavalla näät: kaks joukkoa kuoleman leikkiin lippuen liehunas käy ñ jo rynkävät he jyminällä ja iskevät kuin aalto ja karinen…
Pohjatuuli (toisinto)
…kuva nuoren neitosen tuol kartanossa, ihanainen kuni kevätaamun ruusu. Mut ken poimasee tän ruusun? Kelle suotiin onni häntä kiinnittämään povehensa? Nuori miesi, jylhän vuoren harjanteella tuules pauhaavassa, immen lemmen voitti….
Pohjatuuli
…kevät-aamu, väikkyilevi halaviston himmeydess, ruusu kauniin kartanon tän kukkatarhas. Kenpä poimasee tän ruusun? Kelle suotiin onni häntä kiinnittämään povehensa? Nuorukainen, joka kunnahalla seisoo tuimas pohjatuules, neidon lemmen voitti. Lakkaamatta yhdes…
Sadonkorjuu
…olis heleä kevät, syysniityt leikatut vihreinä hymyilevät, ja puutarhan loimua syyssade viilentää. Syvänmustana siementä vartoo kynnetty multa, mutta pelloilla vaipuu kuin tumma ja hehkuva kulta ja raskaat tähkät nöyrinä maahan…
Tuska
…Pois seinien alta! Keväthanget vaipuvat. — Korkealta unen pilviä tuulet vie yli maan. Tähän ei siis yltänyt rintani palo. Vain hellää riemua tuoksuu salo, ei suitsua vuori, ei vapise puu….
Lumous
Oi kuulautta näiden kevätöiden, kun kaikki taivaan valo ikävöiden maan päällä viipyy, hennomatta pois, kun heleimmillään hymyy kevään multa, kun puistot hohtavat ja arkaa tulta säteilee ikkunat, kuin lumotut ne…
Laulu sisarelle varjojen maassa
…umpeen liukunut uudelleen ovi kuoleman ihmeellinen. Oi siskoni! Onneen tottuu niin liian nopeaan. Kevättuulet kun syöksyvät humisten yli paljaan, ruskean maan, kuin autuas lintu unhoittaa sydän tuskan ja pimeyden. Mutta…
Siemenet
Kevät on, on syntymis-aika. Syvällä maassa tuhat siementä sykkii voimaa uhmaavaa. Mikä nälkä ja pakko vankilan seinän murtaa? Tuhat kiihkeää silmua kuoresta ponnahtaa. Oi kauhua! Pimeys vieressä, yllä ja alla….
Kylmä ilta
…vaikk’on vuosia jo maassa maannut, kulkee kummitellen ihmismaita, muistaa aikojansa autuaita, joskus laikahtavi laulamaan kylmin rinnoin kevätriemujaan. Saaret seisoo liikkumattomassa ikävässä ikiharmajassa, järvi jäähtyy, sydän synkkä hyytyy, tahto taittuu, pikkutöihin…
Meren virsi
…meri on ihmisyys. Mikä on määräsi, heleä henki? Kunne kuolevan suunta suora? Tahdon sulaa suurempaani, ijäisyyteen ikävä on. Yksi elää hetken, toinen vuosisadan, kolmannesta kerrotahan kevät-öinen taru. Aalto aaltoa seuraa,…
Meren kaupunki
…jäseniin, jo herpoo jänteet, vaikka kaulaa kastetaankin. Kohta kajutasta kuorsaus vain kuuluu; vallitsee vain viisauden lepo. IV Kerran rantaa kevät-öistä kulki nuori mies ja nainen; nurmi nousi lehti puihin puhkes,…
Laulajan murhe
…tuvan tumman, pirtin pienen; itse lautsalle laseime. Kata, talvi, urhon katto, kevät kumpuni kukita. Nukun luonnon laajan unta. Laine laulusi lopeta! Tulkoon maille Tuonen valta, luonnon talvi, laulun talvi. Eino…
Ruijan rukous
Onnen viimeinen, vihanta muisto, tarun hohtava talvipuisto, syksyn kuurainen kukkariuku, keväthangilla hopeatiuku, pulkka puikkiva, maassa härmä, kivi tahkottu, kimmel-särmä, tähti, katsova syvään kaivoon, hulluus, iskevä urhon aivoon, runo, raikuva tuonen…
Pyhät on pihlajat pihalla
…pyhät on ruusut neien posken, pyhin puhtaus sydämen. Puukko Iyötiin pihlajapuuhun suvi-iltaman sulossa, kevätlinnun kukkuessa. Poika julma neion nuoren miellytti metisin kielin alla pihlajan pyhäisen äiti vanhan nukkuessa. Eino Leino…
Maaliskuulla
…sen, on otsa puhdas sekä tyyni rinta. Ei vielä leivon suvilaulut soi, ei virrat vuolaat syökse kuohumalla, mut keväästä jo urvut unelmoi ja kesä haaveksii jo hangen alla. Näin kevätunelmoita…
Öin ja päivin
…vähemmän, vaikka näin tekevän tiedän mulle sun murhetta enemmän. Öin ja päivin, illoin, aamuin sinua itkenen ijäti! Kuitenkin iloitsen, armas, että näin elossa kerran kevätlempeni unelman, itsellensä uskollisen. Eino Leino…
Uhri
…oikeus ottaa voimattomalta, antaen sille, min sydän puhkes jo kukkaan, että ei joutuis rakkauden palo hukkaan, eksyvä että uhrata sais jalomalle. Niin sanat kuulin, tunkevat tuskani alle: Puhtaimmalla on oikeus…
Uran-uurtajat
Ne ei ole nerot. Ne on nerojen eellä-käyjät ja usein tuskin kykyjä he ovat. Mut hermot heill’ on hyvät, ei tyhjän säikähtäyjät, ja kourat sekä omattunnot kovat. He kulkevat laaksossa,…
Väinämöisen miekka
Vuoret ja järvet ja suuret virrat Kalevan kansoa halkoilevat. Yksipä sentään on yhteistä meille: On Väinämön kalpa kannella tyynen, talvisen taivaan. Merkki mun kansani muinaisen tarmon! Sulle ma laulan ja…
Uusi tähti Perseuksen sikermässä
Uus tähtönen, uusi maailma, uus ajatus ihmisen sielussa! “Sun aatoksistasi tiedä en. Minä synnyin vuoksi miljoonien.” Siis olet sa sentään mun aatoksen’. Sekin syntyvi vuoksi miljoonien. Eino Leino…
Auringon opetus
Opeta minulle, aurinko, mik’ on laulajan oikea onni. “Tee kuin minä, paista vaan, laulajan onni on antaa.” Pilvet päiväni peittivät. Kuinka siis kummalla annan? “Tee kuin minä, paista vaan, väistyvi…
Pohjantähti
Oi, Pohjan tähti, mi meille vilkut, ja piennä pilkut, mi ilkut tähdille kiertäville ja ihmismielille myrskyisille, jotk’ ei saa rauhaa, vaan aina pauhaa! Oi, kuin sua säälin, sa tähti kumma,…
Tähtelän tanhuat
Tähtöset tuikki niin korkealla. Min’ olin maassa niin matalalla. Miksi niin vilkutte tähtöset mulle? “Siksi me tähtöset vilkumme sulle, että sun sielusi nousisi meihin, että sa astuisit auringon teihin.” Enkö…
Hymni tulelle
Ken tulta on, se tulta palvelkoon. Ken maata on, se maahan maatukoon. Mut kuka tahtoo nousta taivahille, näin kaikuu kannelniekan virsi sille: Mit’ oomme me? Vain tuhkaa, tomua? Ei aivan:…
Alkibiadeen näky
Ma tiedän immen niin valkean kuin marmori templissä Minervan. Theano, temppelin impyinen! Oi, koskaan unhoita sua ma en. Sa seisoit kirkasna, kuultavana ma kuljin maassa niin matalana. Olin juonut päivät…
Rakkauden laulu
Ajatukset mun aivoissani niinkuin käärmeet kiertää. Käsi toinen neitosen nisissä ja toinen vartta viertää. Valkeat aatteet mustalla pinnalla. Voi, väririkkautta! Valkea käärme mustalla rinnalla. Kas, sepä rakkautta! Eino Leino…
Surut
Minä seisoin ja huusin tappara kädessä: “Tulkaa, nyt tulkaa, tulkaa kaikki, te miel’alat apeat, te vastasäät vaikeet, huolten huuhkalinnut ja sydänsurut haikeet, niin koitamme kerran, ken meistä voittaa, ja voitettu…
Maininkeja
Tahtoi meri taideniekaks tulla, lepäs tyynnä, peilipintaisena, kajasteli kaikki ilman kaaret, rannan raidat, suvi-illan ihmeet; kysyi vanhemmalta veljeltänsä taivahalta: “Oonko taideniekka?” Päätään pudistaen veikko virkkoi: “Viel’ ei riitä, viel’ et…
Jumalan vanki
Ystävyys murtuu, rakkaus katoo, ei katoa minun kuoleman-ikäväni. En minä tiedä sinun alkuasi enkä aavista sinun loppuasi, mutta kumpikin lie minun sydämessäni. Voi, pahoin tekee se mies, se mieletön mies,…
Välirauha
Tiedän, tunnenhan tarkalleen, ett’ tää on vaan välirauhaa, hetkisen virtaa vierivää. Taas kohta jo kosket pauhaa. Vain hetkeksi rauhan ma tehnyt oon sun kanssasi, sydän kulta. Ole valmis, kun leijona…
Taideniekan yö
Yössä istuu taideniekka. Miksi helkkää rannan hiekka? Yön on neitoset tulevat, yön on mustat morsiamet, valkeilla varsoillansa, ruskeilla ruunillansa. “Kunne neitoset kulette? Minun luokse miks tulette?” “Tuomme sulle tuomisia meren…
Laulun lapsi
Hyvä oli iso minulle, siskoset sitäi paremmat, paras armas äitimuori. Mie itse hyväpä kelle? Paha oli maailma minulle, pahempi impi ilkkuvainen, pahin syyllinen sydämein. Mie itse pahapa kelle? En ole…
Sana Suomen saloille
Siellä Suomen on saloilla monta, monta nuorta miestä, joilla on sydän palava. Ja onpa saloilla Suomen monta nuorta neitokaista, joill’ on silmä siintäväinen. Jos joka sydämehen ma voisin mennä nuoren…
Iva
Kysyi tyttö poikaselta: “Miksi ivailet alati, lasket lauseita pahoja, jotka pistävät syvälle – minuakin joskus pistät.” Vastas poika neitoselle: “Ihana ivan on säilä säihkyväinen, välkkyväinen. Iva on jumalten ase, luotu…
Unta ja todellisuutta
Tarjosin sinulle kerran käteni kesäisnä yönä, kun oli linnut laulupuulla, kukat täydellä terällä; tarjoan sinulle käden nyt ma talven tanterilla soidessa vihurin vinhan, kukkain kuolleiden ylitse. Et sa silloin uskaltanut…
Konstinsa kumpaisellakin
Neuvoisin sinulle, neiti, pari kolme konstiani, tien ohesta oppimaani eloni nuorella polulla: Ilo miten syntyvi surusta, miehen tarmo taistelosta, hyve ahjosta himojen, henki mustan mullan alta. Nämä minä neuvoisin sinulle,…
Miksi kysyisin enempi?
En tiedä, oletko impi pyrstötähti taivahalla, valo maillensa menevä vaiko unten uusi päivä. Ja en tiedä, oletko impi viime tuomion tulemus syömelleni syntiselle, vai tuoja elämän uuden. Valaisit pimeän yöni,…
Koskenlaskija
Niin usein lapsena seisoi hän kotiniemensä kultaisen päässä, näki ohitse venhojen viilettävän niin tyynessä kuin rajusäässä, kalapurret, kaupan purret, purret parkinkiskojien, halkojen hitaiset purret sekä kilvan kirkkovenhot. Mutta ylpeinä yli…
Eero Erkko
Kävi myrsky, kun lippusi tankohon tartuit, nous taistelon lainehet korkealle, mut et sinä sortunut aaltojen alle, vaan vaahdossa seisoit ja kasvoit ja kartuit. Tuli tyyni, – ja moni, jot’ ei…
Laulu valon sodassa
(Kun Kalevalan sankarit ennen muinen valon sotaan suorivat, kerrotaan heidän ennen lähtöään marssineen Ukon puun ympäri laulaen seuraavaa laulua:) Kuule nyt meitä, ilmojen Ukko, aukaise eestä auringon lukko, päästäös päivä…
Laulu vanhoista ajoista
Haastavi hongat harmaapäät: Ei ennen tääll’ ollut tälleen, ei leikitty, tanssittu päivät pitkät ja herätty leikkihin jälleen. Päivät raskaasti raadettiin ja kelpas uni yöllä. Pyhät ne pyhinä pidettiin ja arki…
Tervehdys Kajaanin kaupungin 250-vuotisjuhlaan
6 p. maalisk. 1901. Ämmän kuohut, Koivukoski, Pöllyvaara, Kyynärpää! Kaikki tunnen, kaikki tiedän, kaikki mieleen lennähtää. Täällä tehtiin Kalevala, täällä sodan soihtu nous kauvan vielä, vaikka vaipui muualla jo miekka,…
Graniitti
Hakataan, hakataan Suomen vuorta harmajaa. Peikot pienet nakuttaa: kirpoo tulikipunat, kivilaatat lohkeevat, lastatahan laivoihin, viedään suuriin kylihin, pannaan muistopatsaiksi, palatseiksi, linnoiksi, kuninkaille, keisareille, vierahille jumaloille, joille vuori harmaja vain on…
Mökkiläinen ja hänen poikansa
“Noh, pojat, päivä valkeaa, on aika työn ja toimen. Jo aura pelloll’ odottaa ja hepo eessä soimen.” On sääli heitä herättää, ois hyvä maata heidän, mut säälittää myös kaunis sää…
Onnen kulta
…korskuvat, kiiltokarvat – hei, näillä varsoilla ratsastaa vain valiot ja harvat! Pois alta nyt ihmiset ahnehet! Sylis aukaise maailma saita! Kun Hiiden keisarit kulkevat, niin aukee joka aita. Eino Leino…
Aunuksen aamu
Miettehet kummat kulkevat mielessäin kuni tuulien tuvat, muistelot tummat, aikojen ammoin menneiden kultaiset kuvat: nuo olen rannat jossakin nähnyt, rannoilla saunat ja talot, valkeat sannat, saaret ja salmet ja ympäri…
Pilvinen päivä
Jälkeen aamu-usmien järvi hopeoituu, päivätönnä päilyen koreaksi koituu. Kuvastelee koivu, kuus, rannan viita viilee, kummallinen hiljaisuus syvyydessä piilee. Sadekuurot kulkevat kaukaa siellä täällä, käy kuin aallon unelmat virit vetten päällä….