Venehen synty

Kävin tietä tengollista,
Maata maksan karvallista,
Siltoa sinikivoista,
Ojan porrasta punaista;
Tuli honka vastahani,
Mie tuota kyselemähän
“Syntyykö veno sinusta?”—

“Syntyypä veno minusta;
Kaiken käunoista kevättä,
Vielä viime viikollaki,
Käki kukkui latvoillani,
Mesi tippui lehvistäni,
Päivä kiersi keskipuuta.”

Kutsuin veikon veistämähän—
“Käy venettä veistämähän!”
Kävi veikko veistämähän;
Veikkoni venettä veisti,
Kilkkavalla kirvehellä,
Kalkkavalla kalliolla.
Vene syntyi vestämällä,
Laiva lastun ottamalla;

Kävi nuoret soutamahan,
Nuoret souti, airot notkui;
Kävi vanhat soutamahan,
Vanhat souti, pää vapisi.