Kullan luo

Synkkä on yöhyt ja öiset saaret,
tumma on taivon vyö –
Tummana impeni ihanan kaulan
kaartavi kutri-yö.

Valkea, puhdas on aallon vaahto
harjalla laineiden –
Valkea mieli on impeni armaan,
pulmuni puhtoisen.

Norjana aaltojen harjanteita
halkovi purteni mun –
Norjana noin myös notkuvi varsi
impeni ihaillun.

Täysiksi purjehen poimut tuuli
painavi paisumaan –
Täysi on impeni uhkuva rinta,
täysi on tunteitaan.

Vinkuos viima ja ärjyös aalto,
tuosta ma huoli en –
Kohta ma joudun, kohta ma lasken
kultani rannallen!

Eino Leino