Mull’ on, mulla on yksi salaisuus,
hei, hip tula tuulia tei,
mut sitä minä en sano kellekään
ja kenkään sit’ arvaa ei!
*
Minä tahtoisin olla
kuin palmu
aron polttavan aavikolla
ja koota kansoja juurellein –
tai tuoksuta vain
kuin valmu
yön helmassa, yksiksein.
Ja jos minä oisin palmupuu
aron aavalla polttavalla,
niin tiedänpä, kelle lempein ain
ois suoja mun lehväni alla.
Ja jos minä oisin valmu vaan,
unen-tuoksuja turhinkin,
niin tiedänpä, yli kenen tumman silmän
ma tuoksuta tahtoisin.
*
Mull’ on, mulla on yksi salaisuus,
hei, hip tula tuulia tei,
mut sitä minä en sano kellekään
ja kenkään sit’ arvaa ei!
Eino Leino