Olut vieri kun vetehen

Olinpa minäi ennen
Kirkon kippa, linnan lippa,
Sulhasten syämen syttö,
Nuorten miesten mielitietty;
Moni katsoi muotoani,
Vartaloa valvatteli.
Kesät kengässä kepasin,
Talvet saksan talluksessa,
Turun uuessa tuvassa,
Kauppamiehen kartanossa.
Join ma kahvia kahesti,
Kolmasti koin oluet;
Saksa kullaksi saneli,
Kanaksensa kauppamiehet,
Pienet herrat hertaksensa,
Sorsaksensa suuret herrat.

Tulin vanhaksi varahin,
Epatoksi ennen muita;
Nurin katsoi nurkkaherrat,
Väärin katsoi väärttimiehet,
Katsoi kaltoin vierahatki,
Ei oikein omat isännät.

Olut vieri, kun vetehen,
Kaatui kahvet, kun jokehen;
Jo olen hyljätty hyvänen,
Olen heikko heitettynä,
Omin sormin soutamahan,
Omin väin vetelemähän,
Omin kengin kenkimähän,
Syömähän omin lusikoin.