Surma hiihti suota myöten,
Tauti talvitietä myöten.
Noin puhuvi suuri surma,
Aika tauti arvelevi
Talon aittojen takana,
Mäen alla männikössä:
“Kenenpä tapan talosta,
Tapanko ukon talosta?”
“Jos tapan ukon talosta,
Katoisi kalat merehen,
Ei oisi tuojoa pihalle,
Nuotat tukkuhun tulisi,
Verkot muunne vierrähtäisi.
En tapa ukkoa talosta!”
Surma hiihti suota myöten,
Tauti talvitietä myöten.
Noin puhuvi suuri surma,
Aika tauti arvelevi
Talon aittojen takana,
Mäen alla männikössä:
“Kenenpä tapan talosta,
Tapanko akan talosta?”
“Jos tapan akan talosta,
Uni uunilta katoisi,
Penkiltä perä leviä,
Toruja talon tuvasta,
Kalkuttaja karsinasta.
En tapa akkoa talosta!”
Surma hiihti suota myöten,
Tauti talvitietä myöten.
Noin puhuvi suuri surma,
Aika tauti arvelevi
Talon aittojen takana,
Mäen alla männikössä:
“Kenenpä tapan talosta,
Tapanko talon isännän?”
“Jos tapan talon isännän,
Taitaisi talo hävitä,
Pian mennä pieni maani;
Missäpä vierahat viruisi,
Majoaisi matkamiehet.
En tapa isänteäni!”
Surma hiihti suota myöten,
Tauti talvitietä myöten.
Noin puhuvi suuri surma,
Aika tauti arvelevi
Talon aittojen takana,
Mäen alla männikössä:
“Kenenpä tapan talosta,
Tapanko talon emännän?”
“Jos tapan talon emännän,
Kapeneisi karjamaani,
Lyheneisi lehmän lypsi,
Maitokupit kuivettuisi,
Ravistuisi voirasiat.
En tapa emänteäni!”
Surma hiihti suota myöten,
Tauti talvitietä myöten.
Noin puhuvi suuri surma,
Aika tauti arvelevi
Talon aittojen takana,
Mäen alla männikössä:
“Kenenpä tapan talosta,
Tapanko pojan talosta?”
“Jos tapan pojan talosta,
Kaskikirvehet katoisi,
Jyvälaarit laukiaisi,
Aatra vaipuisi vaolle,
Kyykistyisi kynnökselle.
En tapa poikoa talosta!”
Surma hiihti suota myöten,
Tauti talvitietä myöten.
Noin puhuvi suuri surma,
Aika tauti arvelevi
Talon aittojen takana,
Mäen alla männikössä:
“Kenenpä tapan talosta,
Tapanko tytön talosta?”
“Jos tapan tytön talosta,
Katoisi hiiri hinkalosta,
Rotta ruokahuonehesta,
Jäisi sulhoset surulle,
Poikaset pahoille mielin.
En tapa tyttöä talosta!”
Surma hiihti suota myöten,
Tauti talvitietä myöten.
Noin puhuvi suuri surma,
Aika tauti arvelevi
Talon aittojen takana,
Mäen alla männikössä:
“Kenenpä tapan talosta,
Tapanko talosta minnän?”
“Jos tapan talosta minnän,
Ei tuosta talo hävinne,
Naimoiksi nainen katovi,
Ori toisen ostamoiksi;
Nainen toinen naitanehe,
Emäntä etsittänehe,
Eleä emännän kanssa,
Polvet poikoa piellä,
Käsi lasta käännytellä,
Niinkun muillaki emoilla.”
Tappoipa talosta minnän,
Pojan naisen pois panetti.
Mies se naipi uuen naisen,
Etsivi emännän toisen,
Saapi naisen naimisella,
Etsimällähän emännän;
Saa ei lapselle emoa,
Huonoiselle hoitajoa,
Nännin suuhun survojoa,
Rinnan suuhun rientäjeä;
Lapset jäivät itkemähän,
Pienoiset pisartamahan.