(Morsiamelle tuttaviltansa)
Kuules neiti, kuin sanelen,
Kuin sanelen, kuin puhelen!—
Olit kukka ollessasi,
Kasvaessasi kanarva,
Vesa nuori nostessasi,
Ympynen yletessäsi,
Näillä pitkillä pihoilla,
Kaunehilla kartanoilla.
Lähet nyt kukka kulkemahan,
Veran nukka vieremähän,
Tästä kullasta koista,
Kaunihista kartanosta,
Luulet vietävän kotihin,
Vietävän isosi luoksi,
Ei vieä isosi luoksi,
Vieähän isännän luoksi.
Lähet kukka kulkemahan,
Veran nukka vieremähän,
Luulet vietävän kotihin,
Vietävän emosi luoksi;
Ei vieä emosi luoksi,
Vieähän emännän luoksi.
Lähet kukka kulkemahan,
Veran nukka vieremähän,
Luulet vietävän kotihin,
Vietäväsi veikon luoksi;
Eipä vieä veikon luoksi,
Vieähän kytyjen luoksi.
Lähet kukka kulkemahan,
Veran nukka vieremähän,
Luulet vietävän kotihin,
Vietävän sisaren luoksi;
Ei vieä sisaren luoksi,
Vieähän natojen luoksi.
Lähet kukka kulkemahan,
Veran nukka vieremähän,
Luulet vietävän kotihin,
Vietäväsi vierahiksi
Eipä vieä vierahaksi,
Vieähänpä orjuutehen.