Hakkoan metisen haavan
Metisellä kirvehellä,
Metiseltä mättähältä,
Kultaiselta kunnahalta;
Tyven työnnän taivosehen,
Latvan taivutan lumehen.
Ukko kultainen kuningas,
Hopiainen hallitsija,
Sa’a nyt mettä taivosesta,
Sa’a mettä latvaselle,
Siitä kuorelle simoa,
Mesi syämehen sula’a!
Elina metsän emäntä,
Vaimo puhasvarrellinen,
Tuo nyt vilja tuonnempata,
Metsän linnan liepehiltä,
Sivulta simasalojen,
Vaskivaarojen takoa!
Anna juosta vääräsäären,
Kierosilmän keikistellä,
Käyä suuren, käyä pienen,
Käyä kerran keskisenki,
Kohti minun pyytöäni,
Vasten näitä varpujani,
Muien siimoista sivute,
Muien ansoista alate!
Jänis jäppä, juppaniska,
Juokse nyt kohti lankojani;
Ellös tuonne menkö’känä
Toisten varpujen tyköhön,
Siellä surma suin pitäisi,
Kova kuolo kohtajaisi—
Muut kaikki vihaiset varvut,
Täm’ yksi metinen varpu,
Tyvin on työtty taivosehen,
Latvoin laskettu vitihin.
Juokse nyt vinttura vipuhun,
Kanttura tähän kaha’an,
Jouvu riiviö ritahan,
Pyöräsilmä pyyvyksehen,
Ennen päivän paistamista,
Ennen kuun kehittämistä,
Auringon ylenemistä,
Koi Jumalan koittamista!