Kasvoin mie ison koissa,
Veikon kaunon kartanossa,
Iso ei kieltänyt oritta,
Veikko kirjakorjoansa;
Ori vieri väkkäränä,
Korja mustina kerinä.
Naitihin minä talohon,
Yli kynnyksen kylähän.
Viikon viivyin, kauan kasvoin,
Vuotin kutsua ko’ista;
Katsoin pääni kallellehen,
Suuret silmät soikiaksi,
Juoksevan ison orosen.
Kolajavan veikon korjan—
Ei juossut ison oronen,
Ei kolannut veikon korja.
Läksin kurja kutsumatta,
Tytär outo oppimatta,
Apelta anoin hevosta,
Anopelta tuomisia,
Kysyin korjoa ky’yltä,
Omaltani ohjaksia;
Appi aisalla tavotti,
Anoppeni aiaksella,
Kyty kyntörahkehella,
Oma ohjaksen perillä.
Enmä tuotana totellut,
Panin reiteni re’eksi,
Varpahani valjahiksi,
Kannat kaploiksi asetin,
Selkäni sepäpajuksi,
Olkapään ohjaksiksi;
Vierin veikon pellon päähän,
Veikon koirat haukkumahan:
“Ei täällä sinun kotisi,
Tääll’ ei synnyntäsiasi.”
Enmä tuotana totellut,
Vierin veikkoni pihaan,
Veikon lapset vastahani:
“Mitä toit täti tuomisia?”
“Toin ma tänne tuomisia,
Paljo pantuja eväitä:
Apen aisan taittumia,
Anoppeni aiaksia,
Ky’yn kyntörahkehia,
Oman ohjaksen periä.”
Tuosta tungime tupahan,
Kaivome katoksen alle,
Veikon nainen naljasilmä
Ei tule likistämähän,
Käy ei kättä antamahan;
Veikkoni toki tulevi,
Tunsi veikko siskoksensa,
Kävi kättä antamahan.
Virkkoi veikko naisellensa,
Kuikutteli kullallensa:
“Laitakkas siskolle juoa,
Tuo olutta siskolleni!”
Veikon nainen naljasilmä
Vastoavi veikolleni:
“Hiiva on alla, vaahti päällä,
Hiivan alla hiililöitä,
Vaalien alla vaarnikkaita;
Saata ei tuoa siskollesi.”
Virkkoi veikko naisellensa,
Kuikutteli kullallensa:
“Laita syöä siskolleni,
Tee siskolle talkkunoa!”
Veikon nainen naljasilmä
Vastoavi veikolleni:
“Vesi on jäässä, jauhot kylmät,
Sitä kylmempi tekijä;
Ei synny siskolle syöä,
Taia ei saaha talkkunoa.”
Virkkoi veikko naisellensa,
Kuikutteli kullallensa:
“Puhkase muna patahan,
Kaaha maito kattilahan!”
Veikon nainen naljasilmä
Vastoavi veikolleni:
“Arinass’ on paasi paksu,
Liesi kylmistä kivistä;
Paista ei muna pa’asta,
Eikä maito kattilasta.”
Veikon lapset lattialla,
Lausui lapset lattialta:
“Jo tuli tätimme tänne;
Tuoa ei Wille juoa,
Eikä tehä talkkunoa,
Keitetä kananmunia.”
Veikon nainen nalkkisihnä
Lappajavi lasta päähän:
“Ei se oo sinun tätisi,
Ei sinun isosi sisko;
Se ompi munien murha,
Kaivaja kananpesien;
Se on lehmien levitys,
Sekä laakka lampahien.”
Emo vanha kiukoalta
Tuopa tuohon vastoavi:
“Ei se oo munien murha,
Kaivaja kananpesien,
Ei se oo lehmien levitys,
Eikä laakka lampahien;
Haukka on kanojen kaihe,
Harakka munien murha,
Susi surma lampahien,
Karhu lehmien levitys.”