Voi meitä, voi!
Tuossa taaton, tuossa veljen
verta hanki joi.
Voi meitä orpoja,
voi meitä kurjia,
voi vihan päiviä,
päättömiä, hurjia!
Kolme kertaa poltettihin,
kolme kertaa nousi,
tuhkastansa taaton pirtti,
joikui kirves, jousi.
Voi meitä, voi meitä!
Talvi-ilta lankee,
kiihtyy pohjan pakkanen,
on eessä kuolo ankee.
Voi, tuolla jo tulevat taas!
Uusi kurjuus!
Kuoloakin ankaramp’ on
orjuus, on orjuus!
Voi meitä, voi teitä
kotilemmen, kotilieden
koidon ryöväreitä!
Eino Leino