Hiilos hiipuu, tuhka tummuu,
kohta kotiliesi sammuu.
Aatos käy niin autioksi,
mieli mieron nuotioksi.
Muistuu moni nuori toivo,
kylmä nyt kuin kyinen kaivo.
Herää moni haave heljä,
summa nyt kuin suossa möljä.
Lankee ilta ikkunalle,
tyhjyys tyhjän akkunalle.
Liekkuu vielä viime loimu:
yksinäisen rinnan riemu.
Autuaampi yössä yksin
kuin on auringossa kaksin.
Eino Leino