– Ildiko, Ildiko, Burgundin ilves,
miksi sa murhasit mun?
– Attila, Attila, ah älä kuole,
kuolleista herätän sun!
– Ildiko, ah hius-himmeä, miksi
teit teon vilpillisen?
– Attila, ah sotalaumojen surma,
syy oli rakkauden.
– Rakkausko raudan sun morsius-yönäs
suuntasi syömeeni näin?
– Miksi et enemmän mielinyt mua,
katsoit tähtihin päin?
– Katsoin tähdistä kohtalon teitä,
siksi ma unhotin sun.
– Ollut et enää hunnini hurja,
loukkasit lempeni mun.
– En ole entinen Attila enää,
Jumalan vitsa ma lien.
– Surmaavat sulhonsa Burgundin neitseet,
tietävät petturin tien.
Eino Leino