Oli mieleni paimenpojaksi,
oli kummuille, kunnahille.
Minä tahdoin torvea toitottaa
metsän kuusille kuunteleville.
Ja sitten ma toivoin, ett’ tyttönen
tulis laulaen saloa syvää –
ja mitä minä sitten toivoinkaan,
se oli niin hyvää, niin hyvää!
Ja tyttö se tulikin laulaen,
mut tullut ei se hyvä.
Ja torvea kyllä ma toitotan,
mut kuule ei korpi syvä.
Eino Leino