Lepän lehdille lauluja kirjailen
ja heitän ne virran viedä.
Yks vierivi sinne ja toinen tänne
ja kunne ne vierii, en tiedä.
Mut jos joku lehtynen lentoon jäis
yli aaltojen, ainiaaksi,
ja jos joku virsi se vieriä vois
tarusaarehen, aikojen taaksi,
niin kansalle saaren vehreän sen
se laulais laulua uutta:
miten suukkoset antaa kuoloa voi
ja suukkoset kuolottomuutta.
Eino Leino