Syyslehdet pään päällä lentelee,
suru kulkijan rinnassa kumahtelee.
– Ah, lentävä lehti, sun laillasko lien
pian päässä ma lempeni, lauluni tien?
“Ole huoleti, vieras veljemme!
Tuhat vuotta tai hetki, on yhtä se.”
– Ah, lentävä lehti, sun laillasko jäin
ilonpuustani irti ja elämästäin?
“Pysy tyynenä! On elo unta vaan,
ilo ainoa itkeä unelmataan.”
– Ah, lentävä lehti, sun laillasko voin
päin haihtua haaveita nousevan koin?
“Tule viisaaksi, vieras veljemme!
Koi koittavi, mutta ei murheelle.”
Yli lentävät poloisen kulkijan pään,
mi kaipaa kaunista elämätään.
Eino Leino