Kävi myrsky, kun lippusi tankohon tartuit,
nous taistelon lainehet korkealle,
mut et sinä sortunut aaltojen alle,
vaan vaahdossa seisoit ja kasvoit ja kartuit.
Tuli tyyni, – ja moni, jot’ ei murtanut myrsky,
nyt sortui tyynessä, veltossa veessä,
mut ainapa Erkko ol’ joukkonsa eessä,
oli aurinko mailla tai hyökäsi hyrsky.
Näin seisoi hän kohta jo kymmenen vuotta.
Nyt kaatunut on hän. Ken hänet kaasi?
Sa ääneti seisot. On vastaus suotta.
Sun puolestas vastaa kansas ja maasi.
Eino Leino