Minä olen kuin metsien indiaani,
sinä valkoinen,
jonk’ olin ma ryöstänyt majahani,
joka jätti sen.
Minä juoksen ja uin ja tahdon kiini
taas valkoisein.
Tuost’ astunut pieni on mokkasiini
yli sammalein.
Hän täst’ on tullut ja tuosta mennyt,
sen tiedän vain.
Mut mist’ on tullut ja minne mennyt
mun armahain?
Eino Leino