Oi Lapsi, sun seimesi luokse
me vaivumme huohottain.
Me tulemme kainalosauvoin
ja paareilla sairaalain.
Mykän, sokean, kuuron joukon
näet luoksesi polvistuneen.
Nyt taivaan-silmines katso
joka ainoan sydämeen.
Sinä herätit kuolleista kerran,
sanas riivaijoilta vei,
sinun viittasi kosketusta
kipu ruumiin kestänyt ei.
Näe nääntyneimmät meistä
ja ne päästä taakastaan.
Mut anna tähtesi paistaa
myös sieluun sokeaan.
-11.1935
Saima Harmaja