Syvyyksissä unten valkeus voitti.
Silmäni aukes tuleen talvisen aamun.
Povea vieläkin polttivat taivaisesti
huulies jäljet.
Silloin tiesin, ja sai tulen hohteen poski:
kaukaa sieltä pilveen loistava-siipeen
silmäsi loit, ja syttyi sen valkea rinta
purppuraliekkiin.
Saima Harmaja