Enää pisaroivat
pihakoivut vaan.
Sade sormin hienoin
väritti jo maan.
Katso, lammikkoina
polku hymyää.
Mutta väkevämmin
multa vihertää,
sinisilmin välkkyy
kukat puutarhan.
Syvempi on loiste
punapellavan.
Pilvivuoret jylhät
repeävät jo.
Valojuovin heikoin
hehkuu aurinko.
Yli järven peilin,
tumman, tyvenen,
hellä sateenkaari
kohoo huikaisten.
Saima Harmaja